Uutiset

28.2.2017Kuntavaaliehdokkaamme - nimilistaLue lisää »4.12.2016Keskustan vahvisti 18 kuntavaaliehdokastaLue lisää »4.12.2016Virpi Korhonen kukitettiinLue lisää »

Keskustalaisten tekemät valtuustoaloitteet

Valtuustoaloitteet 2014

Matti Vanhasen valtuustoaloite kiinteistökohtaisesti tuotetun uusiutuvan energian liittämisestä sähköverkkoon (8.10.2014)

Tekniikan kehitys on kehittämässä keinoja tuottaa kiinteistökohtaisesti sähköä sekä aurinkopaneeleilla että pienimuotoisilla tuulimyllyillä. Tuleva kehitys tuottanee vielä muitakin uusia menetelmiä. Helsingissä kaupungin energiayhtiö perustaa "yhteisen" aurinkovoimalan, josta kaupunkilaiset voivat ostaa itselleen osakkeita. Nurmijärvellä kannattaa ottaa askel tätä pidemmälle ja luoda toimintatapa hajautetulle kotitalouksien suoraan omistamalle sähköntuotannolle. Tämän kehityksen myötä on tarpeen, että kunnan omistama sähköyhtiö ja kunnan rakennusvalvonta ja kaavoitustoimi määrittävät ymmärrettävät ja yksinkertaiset tavat edistää tätä kehitystä.

Valtuustoaloitteena esitämme, että kunta omistajana vaikuttaa siihen, että verkot omistava sähköyhtiö luo pelisäännöt ja tekniikan, jolla kiinteistöt saavat mahdollisimman helpoin muodoin tuottamansa sähkön verkkoon. Rakennusvalvonnan määrätyksistä taas on tarpeen laatia ymmärrettävä ohjeistus siten, että useimmissa tapauksissa tavalliset omakotitaloja ja asunto-osakeyhtiöitä koskevat ratkaisut eivät edellytä edes ilmoitusta kuntaan ja annetaan ohjeistus siitä, millaiset investoinnit edellyttävät lupaa ja naapureiden kuulemista.

Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite lukiotyöryhmän perustamiseksi (8.10.2014)

Hallitus on 25.3.2014 sopinut valtiontalouden kehyksistä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015-2018. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan kehyskaudella. Lukiokoulutuksen järjestämisluvat tullaan uudistamaan vuoden 2017 alusta lukien siten, että oppilaitosverkko tehostuu. On todennäköistä, että Nurmijärvelle tulee 1-2 lukio-opetuksen järjestämislupaa. Nurmijärvellä on nykyisin kolme lukiota, jotka sijaitsevat Klaukkalassa (Arkadian yhteislyseo, 400 oppilasta), kirkonkylässä (Nurmijärven yhteiskoulun lukio, 209 oppilasta) ja Rajamäellä (Rajamäen lukio 130 oppilasta).

Noin joka kolmas lukionsa syksyllä 2014 aloittaneista nurmijärveläisnuorista haki ensisijaisesti kunnan ulkopuoliseen lukioon. Lukiolaisten keskuudessa on kasvava kysyntä erikoislinjoille, esim. luonnontiedelinja (Martinlaakson lukio), tanssi-, musiikki- ja medialinja (Vaskivuoren lukio), ilmaisutaitolinja (Kallion lukio) ja urheilulinja (Mäkelänrinteen lukio).

Nurmijärvellä järjestettävän lukio-opetuksen kilpailukyvyn turvaamiseksi on ajankohtaista neuvotella taiteen perusopetusta antavien tahojen ja urheiluseurojen kanssa erikoislinjojen perustamisesta lukioiden yhteyteen. Tällä hetkellä Arkadian yhteislyseossa toimii taidelinja, johon vuonna 2014 hakeutui 13 nurmijärveläistä lukionsa aloittavaa opiskelijaa.

Esitämme luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvan lukiotyöryhmän perustamista, jonka tehtävänä on kartoittaa eri vaihtoehtoja tulevaisuuden lukioverkoksi ja erikoislinjojen perustamista lukioiden yhteyteen.

Valtuustoaloitteet 2013

Juhani Viljakaisen valtuustoaloite kuljetuspalveluiden hankinnoista päättävien viranhaltijoiden lisäkouluttamiseksi (18.12.2013)

Kuljetusala on viimeaikoina kokenut ”muodonmuutoksen” uuden tavaraliikennelain tilaajavastuun vaikutusten sekä kaluston kokonaispainojen korotusten myötä. Pidän tärkeänä, että tunnetaan ostopalvelujen lakisääteisyys ja tehokkuus.

Päivi Riihimäen valtuustoaloite lasten koulumatkojen mittauspisteiden tarkistamiseksi sekä matkalippujen hintojen alentamiseksi (16.10.2013)

Nurmijärven kunnassa on lasten koulumatkakuljetuksia runsaasti, esimerkkinä Lepsämän 250 oppilaasta reilu 100 on kuljetusoppilaita. Tänä vuonna on Lepsämässä ihmetelty koulumatkan mittauspistettä, joka on Klaukkalasta päin urheilukentälle johtavat portaat eli lasten koulumatka on viime vuodesta lyhentynyt.

Selvittelin asiaa opetushallituksesta. Opetusneuvos Niemen mukaan nämä koulun portaat eivät ole koulun portti, vaan koulumatka mitataan lyhyintä ja yleisessä käytössä olevaa tietä pitkin kodin portilta koulun portille.

Esitän, että Nurmijärven kunnan kouluissa tarkistetaan ja kirjataan ylös mittauspisteet, että ne olisivat opetushallituksen ohjeistuksen mukaisia.

Lukuisat kuntalaiset ovat sitä mieltä, että koululaisten tulisi saada edullisempia koulumatkalippuja, nyt ne ovat Kuuma-kuntien kalleimpia. Kun uusi linja-autoliikenteen järjestämismalli tulee voimaan 2015, esitän että koululaisten kuukausi/kausilippu huomioidaan suunnittelussa.

Matti Vanhasen valtuustoaloite suunnitelmasta kunnan omiksi kävely- ja pyöräteiksi (19.6.2013)

Useimpiin Nurmijärven kyliin ollaan keväällä ja kesällä 2013 laatimassa asukkaiden toimesta kyläsuunnitelmia. Ennakkotietojen mukaan asukaskyselyissä liikenneturvallisuuteen ja liikuntamahdollisuuksiin liittyen kävely- ja pyöräteiden tarve nousee voimakkaasti esille. Esimerkiksi Lepsämän kyläkyselyyn vastanneista 140 henkilöstä peräti 115 nosti teeman esille ja kävelytiestä on kuntaan toimitettu myös kuntalaisaloite, jonka ovat allekirjoittaneet myös tien varren maanomistajat. Esimerkiksi Lepsämässä kiireellisin tarve koskee useimpien teiden varsilla useimmiten selvästi alle kahden kilometrin mittaisia täsmäosuuksia.

Yleisesti on tiedossa, että valtio ei juurikaan kykene rakentamaan haja-asutusalue kävely- ja pyörteitä. Nurmijärvellä näillä alueilla kuitenkin asuu yli 10 000 ihmistä. Kunta onkin varannut omaan talousarvioonsa jo pienen määrärahan kunnan toteuttamia väyliä varten.

Valtuustoaloitteena esitämme, että kunta laatii kattavan suunnitelman niistä kävely- ja pyöräteistä, jotka se toteuttaa asteittain vuoteen 2020 mennessä ja varaa pitkäjänteisesti talousarvioonsa riittävän vuosittaisen määrärahan tarkoitukseen. Investointi pitää nähdä myös liikuntatoimen investointina. Kyseisten teiden suunnittelussa kannattaa nojata laadittaviin kyläsuunnitelmiin ja kyläläisten yhteistyöhön, joiden avulla tiesuunnitelmien käsittelyssä valitusten määrä on minimoitavissa.

Kirsti Handolinin valtuustotaloite liityntäpysäköintialueen toteuttamiskuluista (21.5.2013)

Esitän, että valtuutetuille laaditaan selvitys, mitä Klaukkalan liityntäpysäköintialueen toteutus tuli maksamaan, miten rahojen käyttö jakautui ja mikä oli toteutusaikataulu. Koska kyseessä on verraten helposti ymmärrettävä ja hyvin nähtävillä oleva kunnan maalle toteutettu kohde, on kokonaishinnan kulujakauma ja aikataulutus mielenkiintoien myös kuntalaisten kannalta, kun arvioidaan kunnallisten hankkeiden toteuttamista.

Juhani Viljakaisen valtuustoaloite sähkö/hybridiautojen hankkimiseksi (18.2.2013)

Kuntamme hyvä ulkoinen imago ja sähkölaitoksen omistaminen edellyttää muutaman sähkökäyttöisen tai hybridi henkilöauton hankintaa kunnan omaan käyttöön. Autot voitaisiin hankkia, kun seuraavan kerran kalustoa uusitaan. Aloitteella tavoitellaan ekologisen ja edistyksellisen elämäntavan suosimista.

Valtuustoaloitteet 2012

Sirpa Rantalan valtuustoaloite digitointilaitteen hankkimisesta kirjastoon (25.9.2012)

Perheiden tapahtumia on kodeissa tallennettu 1900-luvun lopppupuolella suunnattoman paljon VHS-nauhoille ja nämä muistot ovat tuleville polville erityisen rakkaita ja arvokkaita.

Videotallenteina kodeissa olevien nauhojen (perhejuhlien, -tapahtumien jne.) säilyminen ja esittäminen ei onnistu ilman aineiston siirtoa dvd-muotoon.

Esitämme DVD/VHS-laitteen (digitointilaite) hankintaa pääkirjastoon/kirjastoihin.

Perustelu:

Digitointilaitteen hankinta palvelee ajankohtaisena ja kuntalaisille tarpeellisena palvelumuotona isoa osaa kuntalaisista kirjastossa.

Näitä digitointilaitteita on lähikunnista mm. Hyvinkään, Tuusulan ja Keravan kirjastoissa. Ko. laite on hankittu esim. Tuusulan pääkirjastoon keväällä 2012 ja käyttö on ollut runsasta. Hankintahinta on ollut 153,00 e. Käyttö on asiakkaille ilmaista.

Virpi Korhosen valtuustoaloite Nurmijärven torielämän elvyttämiseksi (30.5.2012)

Nurmijärven kirkonkylän ja Klaukkalan torit ovat ensiluokkaisessa kunnossa. Torielämää voisi elvyttää järjestämällä valtakunnalliseen siivouspäivään (www.siivouspaiva.com) liittyviä toritapahtumia, jonne kuntalaiset voivat tulla myymään käytöstä poistettuja tavaroitaan.

Esitän, että kunta lähtee toritapahtumalla mukaan seuraavaan valtakunnalliseen siivouspäivään, joka järjestetään elo-syyskuussa 2012.

Petri Kalmin ja Kirsti Handolinin valtuustoaloite arvioinnin ulottamisesta työpaikkavaikutuksiin (30.5.2012)

Esitämme, että asioiden valmistelussa tulee arvioida aikutus työpaikkoihin kuten nykyisin arvioidaan myös taloudelliset vaikutukset sekä vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen.

Nykyisin kuntamme työpaikkaomavaraisuus on alhaisimpia koko maan kuntakentässä.  Viimeisen tilastotiedon mukaisesti työpaikkaomavaraisuus on 59,2 % ja haasteelliseksi tavoitteeksi kuntastrategiassa on asetettu 70 % työpaikkaomavaraisuus.  Kunnassa toimivat yritykset tuovat kunnalle sekä välittömiä että välillisiä tuloja. Kunnan saama yhteisöveron osuus kaikista kunnan verotuloista oli vain 2,5 %  vuonna 2009 , kun osuus Uudellamaalla keskimäärin oli 7,3 %.

Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen onkin tärkeänä tavoitteena Nurmijärven kuntastrategiassa. Työpaikkaomavaraisuus on noussut keskeiseen asemaan myös kuntarakennekeskustelussa kunnan elinvoimaisuutta arvioitaessa.

Kun jo asioiden valmisteluvaiheessa arvioidaan vaikutukset työpaikkoihin, paranevat edellytykset työpaikkaomavaraisuuden kasvattamiseen.

Virpi Korhosen valtuustoaloite nuorten kesätyöprojektista (30.5.2012)

Pitkään jatkunut talouden taantuma on vaikeuttanut nuorten kesätyöllistymistä. Joukossa on useita täysikäisiä nuoria, jolla ei ole ollenkaan työkokemusta. Useissa kunnissa on käynnissä kesätyöprojekteja, joissa nuorten kesätyöllistämistä on helpotettu erilaisin tukiporkkanoin tai yhteisillä ”pelisäännöillä” ja lomakkeilla, joita yritysten ja yksityisten työantajien on helppo hyödyntää nuorten palkkaamisessa. Tavoitteena voisi olla esimerkiksi yhden ikäluokan kesätyöllistäminen.

Esitän, että Nurmijärvellä tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa edellä kuvatun kaltainen nuorten kesätyöprojekti.

Sirpa Rantalan valtuustoaloite kyläasiatyöryhmän perustamiseksi Nurmijärvelle (30.5.2012)

Nurmijärvellä on vireitä kyliä ja taajamia, joissa toimii kylä- ja asukasyhdistyksiä.

Uusien asukkaiden juurtuminen asuinpaikkaansa ja viihtyminen Nurmijärvellä tulee saada matalan kynnyksen asteelle. Tämä valtuustoaloite on strategiaan pohjautuva kolmannen sektorin kanssa käytävää vuoropuhelua ja toimintaa edistävä aloite.

Kyläasiatyöryhmän tehtävät:
-työryhmä toimii yhteistyöelimenä ja tiedon välittäjänä kylistä kuntaan ja kunnasta kyliin päin
-työryhmä edesauttaa kylien, järjestöjen ja viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedon välittämistä
-nimetty työryhmä kokoontuu tarpeen mukaan
-toimii nykyisen Kyläilta-käytänteen jalostetumpana versiona tuottaen enemmän vuorovaikutteisuutta ja laajemman foorumin kuntalaisista

Kyläasiatyöryhmän kokoonpano:
-kaikki Nurmijärven kylät ja taajamat nimeävät omat edustajansa  ja kunnanhallitus omat edustajansa
-työryhmän toimikausi sovittavissa
-työryhmä kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa vuoronperään eri kylissä ja taajamissa ns. kyläfoorumina, kokouksiin voivat osallistua kaikki kylän asukkaat
-työryhmän kokouksista muistio, joka lähetetään työryhmän jäsenille ja kunnanhallitukselle sekä kylien nettisivuille

Valtuustoaloitteen toteuttamiseksi kunta varaa talousarviossaan avustusmäärärahan kylä- ja asukasyhdistyksille työryhmätyöskentelyä varten.

Juhani Viljakaisen valtuustoaloite vesiosuuskuntien toimeentulon turvaamiseksi (7.5.2012) 

Allekirjoittaneet esittävät, että Nurmijärven kunta käyttäisi omistajanohjausta Vesiliikelaitoksen ja Vesiosuuskuntien välisissä neuvotteluissa, koskien käyttöveden kuluttajahintaa.

Nykyisellä hinnoitteluperiaatteella Vesiosuuskuntien vastuulla olevien putkistojen ja pumppaamojen huoltamiseen ei kerry riittävästi varoja huoltovastuun täyttämiseksi.

Vesiosuuskunnille tai niihin verrattaville yhteisöille tulisi käyttövesi myydä tukkuhintaan tai vesiosuuskuntien omistaman verkoston kautta pumpatusta käyttövedestä tulisi maksaa ”siirtomaksua” Vesiosuuskunnille.

Valtuustoaloitteet 2011

Sirpa Rantalan valtuustoaloite kunnan kolmasluokkalaisten
itsenäisyyspäivän juhlavastaanotosta (14.12.2011)

Tapa- ja käytöskasvatus on aloitettava jo alaluokilla ja sen merkitystä ei tule väheksyä globaalissa yhteiskunnassa. Tapakasvatukseen kuuluvat myös juhlat: niihin valmistautuminen, juhlava pukeutuminen, kättely, hyvät juhlatavat jne.

Perustelut valtuustoaloitteelle:

1.Itsenäisyyspäivän merkitys koululaisille

Suomalaisten on hyvä muistaa, että maamme vapaus ei ole tullut ilman uhrauksia. Aikaisemmat sukupolvet ovat taistelleet isänmaamme puolesta ja tehneet työtä. Sitä työtä on itsenäisyyspäiväjuhlaan osallistuvien koululaisten vuoro aikanaan jatkaa.

2. Koululaisten tapakäytöksen toteuttaminen aidossa tilanteessa - juhlassa, jossa kunnan arvovaltainen johto puolisoineen kättelee koululaiset.

Esitän kunnan sivistyspalvelualueen selvitettäväksi  järjestää alakoulujen 3. luokkalaisille itsenäisyyspäiväjuhlavastaanotto minitanssiaisineen esim. Ahjolassa. Esitän myös selvitettäväksi käytänteen jatkumoa vuosittaiseksi ja jaettavaksi jokaiselle 3. luokkalaiselle oppilaalle henkilökohtainen kutsu juhlaan.

Vastaavanlaisia juhlia on onnistuneesti järjestetty niin naapurikunnissa kuin muuallakin Suomessa. Esim. tänä vuonna 2.12.Tuusulassa Gustavelundissa noin 600 oppilaalle järjestettiin onnistunut vastaanotto.

Virpi Korhosen valtuustoaloite kesäkuun päivähoitomaksuista (16.11.2011)

Esitän, että varhaiskasvatuspalveluissa tutkitaan mahdollisuus kesäkuun hoitomaksusta vapauttamiseen, jos lapsi ei osallistu päivähoitoon ko. ajankohtana. Maksuvapautuksessa huomioitaisiin koulujen kesäloman alkamisajankohta.

Tällöin perheillä olisi taloudellinen mahdollisuus palkata esim. kesätyötä vailla oleva nuori kotiin lastenhoitajaksi parin viikon ajaksi. Tämä osaltaan ratkaisisi myös hoito-ongelmat perheiden vanhempien sisarusten osalta kesän alkuviikkoina.

Jari Laineen ja Petri Kalmin valtuustoaloite palveluseteleiden käytöstä (24.8.2011)

Laki palvelusetelistä sosiaali- ja terveyspalveluissa on tullut voimaan 01.08.2009. Palveluseteli lisää kuntalaisten valinnanmahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta sekä edesauttaa markkinoiden kehittymistä ja yrittäjyyttä.

Palveluseteli parantaa kasvavien palveluiden saatavuutta ja kunta hyötyy eri tavoin, myös taloudellisesti. Se parantaa myös yksityisten palvelutarjoajien kilpailu- ja toimintaedellytyksiä merkittävästi. Palveluseteleitä voi käyttää yli kuntarajojen mikä lisää kuntalaisten valintamahdollisuuksia palvelutarjoajien suhteen. Kuntalaisen itse valitessa palvelutuottajansa kilpailua käydään palveluiden saatavuudella, laadulla ja hinnalla.

Palvelusetelit kohtelevat kaikkia kuntalaisia, jos setelin arvo on määritelty oikein, tasapuolisesti ja palvelusetelit ovat Nurmijärven kunnalle aito mahdollisuus keventää sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia.

Esitämme, että Nurmijärven kunta kehittää palveluseteleiden käyttöä sosiaali- ja terveyspalveluissa ja muilla toimialoilla, sekä kehittää palveluseteleiden käyttömahdollisuuksia ja edistää palvelumarkkinoita. Toimenpiteitä voisivat olla mm.:

  1. Selvitys siitä, missä kaikissa kohteissa Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelusetelit voidaan ottaa osaksi palvelutuotannon järjestämistä.
  2. Selvitetään kunnan muiden toimialojen tilanne palvelusetelien käytölle.
  3. Viranhaltijat seuraavat ja raportoivat luottamushenkilöille palvelusetelijärjestelmän kehityshankkeista ja näiden etenemisestä.

Jari Laineen valtuustoaloite yritysvaikutusten arvioinnista (20.4.2011)

Palvelutuotannon –kehittämishanke ja elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys ovat meneillään nyt, keväällä 2011, samaan aikaan Nurmijärven kunnassa. Palvelutuotannon järjestämisvastuu tulee säilyttää kunnalla, mutta palveluiden tuottamistavoissa tulee arvioida mitä tuotetaan, miten tuotetaan ja ketkä tuottavat.

Kuntapalvelujen tilanne mahdollistaa yksityisten palvelutuottajien käytön nykyistä paremmin. Palvelutuotantoa kehitettäessä ja elinkeinopoliittisessa ohjelmassa on tärkeää arvioida tehtävien päätösten vaikutusta paikallisiin yrityksiin, olemassa olevan yritystoiminnan kehittymiseen sekä uuden yritystoiminnan syntymisen edellytyksiin. Palvelutuotannon –kehittämishankkeen ja elinkeinopoliittisen ohjelman päivityksen ohessa muutkin kunnan päätökset voivat vaikuttaa merkittävästi yritysten toimintaolosuhteisiin. Tällaisia päätöksiä ovat esimerkiksi kunnan hankintapolitiikkaan ja –menettelyihin liittyvät päätökset sekä kaavoituksen ja maankäytön päätökset.

Esitämme, että Nurmijärven kunta päättää ryhtyä arvioimaan päätösten yritysvaikutuksia järjestelmällisesti. Toimenpiteitä voisivat olla mm.:

  1. Päätöksenteossa huomioidaan päätösten vaikutus yritysten toimintaan. Yritysvaikutusten arviointi tehdään päätösten valmistelun alkuvaiheessa koskien mm. maahankintoja, kaavoitusasioita, liikennejärjestelyjä, palvelu- ja tarvikehankintoja sekä kunnan omaa palvelutuotantoa.
  2. Kunnan tulee keskustella yritysvaikutusten arvioinnista sekä palvelumarkkinoiden kehittämisestä säännöllisesti paikallisten yrittäjien kanssa virkamiesten ja yrittäjien yhteisissä tilaisuuksissa (mm. ”kunnajohtajan aamukahvit yrittäjille”).
  3. Palvelutuotannon –kehittämishankkeissa ja elinkeinopoliittisen ohjelman päivityksen yhteydessä tulee luoda työvälineitä ja mittareita, joiden avulla yritysvaikutusten arviointia tulisi päätöksenteossa tehdä sekä seurata elinkeinopoliittisen ohjelman toteutumista. Paikalliset yrittäjät tulee olla kiinteästi mukana palvelutuotannon -kehittämishankkeissa ja elinkeinopoliittisen ohjelman päivityksessä.

Jari Laineen valtuustoaloite Nurmijärven kylien kehittämisestä (9.3.2011)

Eri kylät ovat tärkeä osa alueemme asumisen monimuotoisuutta ja niiden kehittämiseen tulisi panostaa.

Nurmijärven kylien elinvoiman takaamiseksi ja kylien kehittämiseksi esitämme, että kuntaan perustetaan virkamiehistä, luottamushenkilöistä ja ko. kylän toimijoista (kylän yhdistykset ja asukkaat) koostuva työryhmä, jonka tehtävänä on laatia ko. kylän pitkäntähtäimen kehittämissuunnitelma (kyläsuunnitelma - kylästrategia).

Nurmijärven kunnan strategiassa tavoitteena on kestävä yhdyskuntarakenne ja sen eheyttäminen (strategian kohta 2.2.1) sekä toimivat palvelut ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen (kohta 1.5.1). Nämä kylätyöryhmät edistävät osaltaan strategian tavoitteiden saavuttamista.

Valtuustoaloitteet 2010

Kallepekka Toivosen valtuustoaloite puurakentamisen edistämiseksi (15.12.2010)

Vihreän kullan maassa Suomessa on pitkät perinteet puurakentamisessa, etenkin pientalojen puurakentamisessa. Tästä huolimatta viime vuosikymmenten aikana kerrostalojen, liikerakennusten ja julkisten rakennusten rakennusmateriaalina on lähes yksinomaan käytetty betonia, tiiltä ja kiveä. Tämän johdosta em. rakentamisen alueella havupuumetsävaltaisesta Suomesta on tullut Espanjan ohella Länsi-Euroopan  betonivaltaisin maa.

Vaikka puurakentamista on edistetty valtion toimenpitein ja monin ohjelmin jo kaksikymmentä vuotta, ei puurakentamisessa ole edistytty toivotulla tavalla, vaikka puurakentaminen on energia- ympäristö- ja ilmastopoliittisista syistä kannatettavaa

ja perusteltua. Puu on luonnon muovaamaa, ekologista, kestävää, kevyttä, joustavasti työstettävissä olevaa, energiatehokasta ja moneen eri kohteeseen soveltuvaa rakennusmateriaalia. Puurakentamisen edistäminen palvelee koko yhteiskuntaa ja maan kilpailukykyä. Kotimaisen puun käytön lisäämiselle rakentamisessa on merkittäviä hyöltyvaikutuksia kansantaloudelle, työllisyydelle ja metsäteollisuudelle.

Puu kasvaessaan syö tehokkaasti hiiltä ja kun puuta käytetään rakentamiseen sitoutuu hiili lähes ikuisiksi ajoiksi ja näin ollen puurakentaminen on ilmastonmuutoksen kannalta järkevin tapa käyttää ja hyödyntää puuta.

Yllä olevan perusteella esitän, että Nurmijärven kunta yhteistyössä puuteollisuuden, rakentajien ja rakennuttajien kanssa käynnistäisi puurakennushankkeen joko kerrostalojen- liikerakennusten- tai merkittävän julkisen rakennuksen rakentamiseksi pääasiassa puusta. Puurakentamisen edistämiseen on mahdollista saada rahoitusta ja tukea mm. metsäsäätiön kautta.

Virpi Korhosen valtuustoaloite lasten hoitoapukokeilusta Nurmijärven päivähoidossa (15.12.2010)

Kotona lastaan hoitavien perheiden tilapäiseen päivähoidon tarpeeseen, esimerkiksi tenttipäivien tai asiointimatkojen ajaksi, on kunnissa kehitteillä erilaisia toimintamalleja. Näin kynnys lasten kotihoitoon jää mahdollisimman matalaksi.

Esimerkiksi Vantaa on perustanut päiväkoteihin ryhmiä, joissa lapsia hoidetaan ilman, että tällä on vaikutusta kotihoidon tukeen. Tilapäinen hoito on maksullista (20-34 eur/päivä).

Aloitteessani esitetään, että Nurmijärvellä käynnistetään hoitoapukokeilu kotihoidossa oleville lapsille. Näin voidaan hyödyntää päivähoidon tyhjää kapasiteettia ja samalla tarjota kotivanhemmille paremmat mahdollisuudet vastata lasten kotihoidosta.

Jari Laineen valtuustoaloite savuttomasta kunnasta (26.5.2010)

Tupakointi on merkittävin vältettävissä oleva ennenaikaisten kuolemien ja sairauksien aiheuttaja Suomessa. Tupakkatuotteet eivät ole normaaleja kulutushyödykkeitä, sillä niiden aiheuttamiin sairauksiin kuolee noin 6000 suomalaista vuosittain, näistä puolet työikäisinä. Kuolleisuus on vain jäävuoren huippu, sillä tupakointiin liittyy merkittävä määrä muuta sairastuvuutta, terveydenhuollon ja yhteiskunnan kustannuksia sekä inhimillistä kärsimystä. Vähentämällä ja ehkäisemällä tupakointia lisätään terveyttä tasa-arvoisesti.

Esitämme, että Nurmijärven kunnassa laaditaan tupakoimattomuuden edistämisen toimenpideohjelma, jossa esitetään Nurmijärven julistamista savuttomaksi kunnaksi.

Toimenpideohjelman tulisi sisältää mm.:

  • Kunnan hallinnoimissa sisätiloissa ei saa polttaa, eikä myöskään päiväkotien, oppilaitosten ja harrastetilojen ulkopuolella. Ulkona tupakointi järjestetään niin, että se ei häiritse asiakkaita tai muita työntekijöitä.
  • Tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan lopettamaan tupakointi ja pyrkimyksenä on, että työaikana ei ollenkaan tupakoitaisi. Työterveyshuolto tarjoaa tupakoiville mahdollisuuksia ohjattuun tupakastavieroitukseen työterveyshuollon tuella. Muutosvaiheessa työnantaja tarjoaa tarvittaessa tupakasta vieroitustoimintaa työpaikalla.
    • Kunnan edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia.
    • Tupakkatuotteita ei myydä kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa.

Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten tupakoimattomuutta sekä saada nurmijärveläiset vähentämään tupakointia. Lisäksi halutaan edistää kunnan työntekijöiden terveyttä.