Keskustan seurakuntavaaliohjelma

Kotikirkko – lämmin lähiyhteisö

Kysymys on meistä ja Jumalasta

Kirkko on ytimeltään uskon yhteisö. Se antaa elämäämme jotain sellaista, mitä mikään muu organisaatio ei tuo.
Kirkon ydintehtävä on luoda ja syventää ihmisen ja Jumalan välistä yhteyttä. Kirkko välittää armon ihmisten elämään sekä Kristuksen rakkauden ja Pyhän Hengen todellisuuden yhteisön keskelle.

Kotiseurakunta on tärkeä lähiyhteisö

Seurakunta rakentaa identiteettiä ja luo yhteisöllisyyttä. Kotiseurakunnan rooli yhteisöllisyyden rakentajana vahvistuu entisestään yhteiskunnallisten rakennemuutosten keskellä.
On tärkeää, että esimerkiksi vanhukset ja yksinäiset kuuluvat kiinteästi yhteisöön. Seurakuntien tehtävänä on nähdä erityisesti lähimmäiset, jotka syystä tai toisesta ovat ajautuneet seurakunnan ja muidenkin yhteisöjen reunalle tai kokonaan niiden ulkopuolelle. Kirkon on kannettava lähimmäisen tuskaa ja hätää. Lähimmäisenrakkaus saa meidät toimimaan, antamaan konkreettista apua ja tuntemaan, ettei ketään unohdeta.

Kirkon jäsenyys on henkilökohtainen

Liitymme seurakuntaan kasteen välityksellä. Meitä kirkon jäseniä on Suomessa yli neljä miljoonaa. Jäsenyys avaa tien seurakunnan toimintaan ja vastuunkantoon. Motivoituneet jäsenet turvaavat seurakuntien taloudellisen perustan maksamalla kirkollisveroa. Valtio korvaa verovaroista kirkon yhteiskunnalle tekemiä palveluja. Tämä kertoo osaltaan kirkon ja valtion rakentavasta suhteesta.

Joka ottaa luokseen lapsen, ottaa luoksensa minut

Lapset ovat kirkon silmäterä. Kaiken päätöksenteon yhteydessä on arvioitava, miten ratkaisut vaikuttavat lapsiin ja nuoriin ja heidän mahdollisuuksiinsa vahvistua uskossa ja rakkaudessa. Heille on annettava mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa seurakunnassa. Seurakunnan nuorisotyö tarjoaa nuorelle paikan kasvaa yhteisön jäseneksi ja toimia myös ohjaajana. Perheet tarvitsevat tukea kristillisessä kasvatustyössä.
Olkoon periaatteemme: pienet ensin!

Miten otamme vieraan vastaan?

Kirkko on ollut Suomessa ensimmäinen globaali ja kansainvälinen toimija. Lähetystyö on kasvattanut meidät vastuuseen koko ihmiskunnasta. Tätä tärkeää työtä kristillisen sanoman levittämiseksi, humanitäärisen avun jakamiseksi ja inhimillisen hädän lievittämiseksi tarvitaan jatkossakin entistä enemmän.

Maahamme saapuu ihmisiä erilaisista kulttuureista kaikista maanosista. Osa muuttaa vapaehtoisesti työn ja koulutuksen perässä, osa pakoon oman kotimaansa sotaa ja tuhoa. Valtaosa heistä on kristittyjä. Seurakunnilla on tärkeä rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa ja paikalliskulttuurin vahvistajana. Maahanmuuttajat on jatkossakin otettava lämpimästi vastaan seurakunnan yhteyteen. Emme hyväksy rasistista ajattelua tai toimintaa.

Yhteishenkeä seurakuntiin

Kirkossa on korkeasti koulutettuja ja osaavia työntekijöitä. Seurakunnan työssä ei ole ihmisten välisiä raja-aitoja. Eri työalojen kesken on tehtävä entistä kiinteämpää yhteistyötä.
Talouden tiukentuminen muuttaa myös työntekijöiden roolia. He ovat yhä enemmän oman alansa asiantuntijoita, jotka verkostoitumalla tekevät yhteistyötä sekä luottamushenkilöiden että muiden vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Seurakunnat voivat edelleen lisätä yhteistyötä kuntien ja järjestöjen kanssa.
Saamme paljon aikaan toisiamme arvostavassa yhteistyön hengessä.

Kirkolla on tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa

Kirkko on aikanaan tuonut tähän maahan sivistyksen ja kansanopetuksen. Kirkko kokoaa yhä kansaa päivittäisessä toiminnassaan sekä juhlapyhinä ja kansallisina merkkipäivinä etsimään yhteistä arvopohjaa paikallisella ja valtakunnallisella tasolla.

Kirkko toimii sillanrakentajana ja rajojen ylittäjänä yhteiskunnassa.

Seurakunnat tekevät päiväkotien ja koulujen kanssa hyvää yhteistyötä uskontokasvatuksessa. Työtä oman kulttuurin ja paikallisidentiteetin vahvistamisessa tulee jatkaa.

Vastuu koko luomakunnasta

Kirkon jäseninä meillä on vastuu omasta elinympäristöstämme ja koko luomakunnasta. Viljele ja varjele olkoon ohjenuoramme. Voimme hyödyntää luontoa, mutta emme saa unohtaa tulevia sukupolvia. Myös heillä on oltava oikeus nauttia luomakunnan rikkaudesta ja kauneudesta.

Erilaisuus on rikkautta

Suomalainen yhteiskunta on monimuotoinen. Meidän on kasvettava erilaisuuden ymmärtämiseen ja hyväksymiseen. Myös kirkon sisällä on monenlaisia seurakuntia. Kansainvälistymisen ja ulkomaisten esimerkkien myötä erilaiset alakulttuurit ovat nousemassa vahvasti esiin. Kaupunkien ja maaseudun yhteisöt ovat erilaisia. Seurakuntien on pidettävä huolta siitä, että kirkon sanoma ja toiminta tavoittavat ihmiset yhdenvertaisesti eri puolilla maata. 

Välittyykö sanoma eteenpäin?

Kirkon on oltava läsnä kaikkialla, missä ihmiset ovat. Tarvitsemme yhtä lailla seurakuntalaisten kokoontumista sanan ääreen kuin työntekijöiden jalkautumista ihmisten arkeen. Sanoman on tavoitettava erilaiset ihmiset myös uusien medioiden kautta. Meillä on oltava riittävästi resursseja ja osaamista hyödyntää viestintäteknologian suomat mahdollisuudet.

Hallinto hyvä – toiminta paras

Seurakuntien voimavarat suunnataan kirkon ydintoimintaan. Kirkon on näytettävä esimerkkiä byrokratian purkamisessa. Seurakuntien yhteistyön tiivistäminen on hyvä mahdollisuus uudistaa hallintoa ja antaa tilaa toiminnalle.
Kirkon hallinnossa maallikoilla on tärkeä tehtävä. Luottamushenkilöt vaikuttavat sekä koko evankelisluterilaisen kirkon että paikallisseurakuntien linjauksiin.
 

Mikä on oikein – mikä on väärin?

Kirkko on usein arvokeskustelun edelläkävijä: mikä on oikein, mikä väärin, mikä on hyväksyttävää, mikä tuomittavaa.
Kirkolla ei ole valmiita vastauksia kaikkiin ongelmiin, mutta se haastaa meidät käymään avointa keskustelua yhtä lailla elämän syvistä kysymyksistä kuin arjen asioista.
Kirkon äänellä on merkitystä myös yhteiskunnallisessa keskustelussa.


******

Kirkon jäsen. Sinä voit vaikuttaa siihen, miten kotiseurakuntasi toimii lasten, nuorten, perheiden, sairaiden, yksinelävien, vanhusten, koko suomalaisen yhteiskunnan ja maapallon hyväksi. Äänestä!

Seurakuntavaalit isänpäivänä 9.11. Ennakkoäänestys 27. – 31.10.