MIELIPIDEKIRJOITUS 5.5.2025
Julkaisuvapaa

Nurmijärven Keskusta vastustaa jätevesihuoltojärjestelmän keskittämistä


Me, Nurmijärven Keskustan valtuustoryhmä, emme kannata kuljetusten keskittämistä
vaan kilpailun turvaamiseksi kiinteistöjen omistajilla pitää säilyttää oikeus
kuljetusyrityksen valintaan


Tausta: Tällä hetkellä Kolmenkierron alueella, johon Nurmijärvikin kuuluu, asukkaat tilaavat
lietesäiliön tyhjennyksen itse valitsemaltaan kuljetusyritykseltä. Jätelaki mahdollistaa kaksi
kuljetusjärjestelmää: kunnan järjestämän ja kiinteistönhaltijan järjestämän. Kunnan
järjestämässä järjestelmässä jäteyhtiö kilpailutetaan keskitetysti asukkaiden puolesta.
Muutama vuosi sitten sekajätteen kuljetus keskitettiin Kiertokapulan hoidettavaksi, ja sama
saattaa tapahtua sakokaivojen osalta. Päätös tehdään syksyllä 2025, ja asiaan liittyvä selvitys
julkaistiin toukokuun alussa.


Kolmenkierron raportissa todetaan, että missään Kolmenkierron 13 kunnassa ei täyty jätelain
vaatimukset ja täten, toimialueella tulee siirtyä kuntien järjestämään kuljetukseen. Koko
alueella keskimäärin 52 % tilasi lietesäiliön tyhjennyksen, kun taas Nurmijärvellä toteutuminen
oli korkein, 83 % vakituisilla kiinteistöillä. Tarkempi tarkastelu paljastaa selvityksen
menetelmissä ja johtopäätöksissä merkittäviä heikkouksia. Voiko tämän pohjalta tehdä reilun
ja oikeudenmukaisen päätöksen?


Jätevesihuoltojärjestelmän keskittäminen on herättänyt paljon keskustelua ja huolta erityisesti
haja-asutusalueilla. Kokemukset aiemmasta kotitalousjätteen keräämisen keskittämisestä
eivät ole olleet kaikilta osin onnistuneet. Ympäristö- ja terveysvaikutusten minimointi ovat
tietenkin erittäin tärkeitä, mutta raportissa ei ole arvioitu, mikä on virhemarginaali ja puuttuvan
tiedon määrä sekä väärinkäytösten määrä. Nyt kaikki puuttuva tieto on oletettavasti arvioitu
olevan väärinkäytöstä. Lietteen määrän laskentaa ei ole esitetty selkeästi auki siten, että
logiikan voisi käydä läpi eikä tuloksia ole osoitettu kuntakohtaisesti.


Hallintolain mukaan viranomaisen tulee huolehtia asian riittävästä ja asianmukaisesta
selvittämisestä ennen päätöksen tekoa. Vuonna 2014 tehty kuljetusjärjestelmäpäätös johti
valitukseen hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksen kuntakohtaisten erojen huomioimatta
jättämisen vuoksi. Uusi selvitys ei tarjoa riittävän tarkkaa kuntakohtaista analyysia. Isoin
ongelma on, että syntyvä alueen kokonaislietemäärä on laskennallinen ja menetelmässä on
tehty useita oletuksia, joita ei kuitenkaan ole osoitettu läpinäkyvästi eikä ole tehty tarkempaa
arviota tuloksen luotettavuudesta esimerkiksi virhemarginaalien avulla. Arvioitua
kokonaislietemäärää ei ole möyskään esitetty kuntakohtaisesti.

Raportin tiedot on kerätty useista lähteistä, mutta aineiston kattavuus ja luotettavuus jäävät
epäselviksi. SIIRTO-rekisterin tiedot ovat selvityksen mukaan osin puutteellisia ja rekisterin
käyttöön on liittynyt teknisiä ongelmia. Tyhjillään olevien asuinrakennusten tilastointi ei
välttämättä ole ajantasalla.


SIIRTO-rekisteriin ilmoitettuun toimitettuun lietteen määrää on oletettavasti verrattu
laskennalliseen kokonaislietteen määrään. Laskentamenetelmässä on käytetty asukaskyselyn
vastausten mukaisia säiliötyyppien prosentuaalisia osuuksia, esimerkiksi 44 % oli umpi- ja 41
% saostussäiliöitä ja 10 % pienpuhdistamoja. Laskennassa on käytetty 11 kuutiota umpisäiliö-
ja 1,5 kuutiota saostussäiliö/pienpuhdistamolietettä per asukas per vuosi. Yhdessä
kotitaloudessa asuu keskimäärin 1,99 asukasta. Kaivotyypillä on siis laskennassa suuri
merkitys - 11 ja 1,5 kuution välillä on suuri ero.


Selvityksen mukaan tyhjennettyä lietettä syntyi alueella 131 936 kuutiota, ja laskennallisesti
arvioitu lietteen kokonaismäärä oli 240 869 kuutiota vuosittain. Eli noin 55 %:a lietteestä
tyhjennetään. Jo 10%:n heitto kokonaislietemäärässä sekä 10%:n alimitoitus SIIRTO-datassa
nostaisi prosenttimäärän 55 %:sta 67 %:n. Mikä olisi Nurmijärven osuus 83 %:sta?


Nurmijärvellä on 10 omaa kuljetusyrittäjää, joista useimmat ovat pienyrittäjiä. Raportin mukaan
useimmat yrittäjät ovat viime vuosina investoineet laitteistoihinsa. Asukkaat ovat tyytyväisiä
palveluun ja sen laatuun, ja heillä on pitkäaikaiset asiakassuhteet. Nykyinen järjestelmä toimii
hyvin, ja asukkaat ovat tyytyväisiä palveluntarjoajiin. Keskittämisen myötä työpaikkoja saattaa
siirtyä pois Nurmijärveltä, ja kustannustehokkuus on epävarmaa.


Yhteenvetona toteamme, että selvityksen laskenta kaipaa vielä läpinäkyvyyttä ja
luotettavuustarkastelua. Nurmijärvi on onnistunut jätevesihuoltojärjestelmän toteutuksessa
haja-asutusalueilla selkeästi paremmin kuin muut kunnat. Kunnan alueella toimivat
kuljetusyrittäjät ovat luotettavia ja asukkaat ovat tyytyväisiä palveluihin. Keskittämisen sijaan
tulisi keskittyä parantamaan nykyisen järjestelmän puutteita ja varmistamaan, että tiedot
rekisteröidään asianmukaisesti. Esimerkiksi SIIRTO-järjestelmään voisi vahvemmin kytkeä
kiinteistön omistajan, jotta tieto saavuttaa myös omistajan. Tulee löytää ratkaisu, jossa
omistajat voivat itse valita kuljetusyrityksen ja markkinaehtoisesti hinnoitellut palvelut säilyvät
Nurmijärvellä.


Anna Tenhunen-Lunkka, mielipiteen pääkirjoittaja
Ja muu Keskustan kunnanvaltuustoryhmä


Nurmijärven Keskusta
Tiedote, julkaisuvapaa heti
25.4.2025

Nurmijärven Keskustan uusi valtuustoryhmä järjestäytyi vaalivoiton jälkeen – Otto Suhonen ja Kallepekka Toivonen ryhmänvetäjiksi


Nurmijärven Keskustan valtuutetut sekä varavaltuutetut kokoontuivat keskiviikkona 23.4.2025
Nurmijärven kunnantalolla ja perustivat Keskustan valtuustoryhmän seuraavalle valtuustokaudelle.
Valtuustoryhmän puheenjohtajaksi valittiin Otto Suhonen ja varapuheenjohtajaksi Kallepekka
Toivonen. Ryhmän sihteeriksi valittiin Valtteri Hartikainen ja tiedottajaksi Anna Tenhunen-Lunkka.
Valittu nelikko muodostaa valtuustoryhmän johtoryhmän, jonka tehtävänä on organisoida ja
suunnitella valtuustoryhmän toimintaa.


"Olen erittäin kiitollinen valtuustoryhmällemme saamastani luottamuksesta. Näissä vaaleissa
kuntalaisten luottamus keskustaan vahvistui toista kertaa peräkkäin, ja se antaa vahvan tuen jatkaa työtä keskustalaisella linjalla. Tuemme jatkossakin hyvän elämän mahdollisuuksia kaikkialla
Nurmijärvellä ja puolustamme perheiden palveluita. Uusi valtuustoryhmämme on sopiva yhdistelmä eri alojen osaajia, kokeneita kuntapäättäjiä sekä uusia innokkaita vaikuttajia. Odotan innolla valtuustokauden alkua sekä yhteistyötä muiden puolueiden kanssa paremman Nurmijärven
rakentamiseksi", puheenjohtaja Suhonen kertoo.


Keskustan vaalimenestys kuntavaaleissa oli merkittävä, ja valtuustoryhmä kiittää lämpimästi kaikkia äänestäjiä luottamuksesta.


Nurmijärven Keskustan vaalimenestys toi yhden uuden lisäpaikan puolueelle ja näin ollen Keskustalla on Nurmijärven kunnanvaltuustossa 13 valtuutettua. Valitut valtuutetut edustavat monipuolisesti eri kyliä ja taajamia sekä eri ammatteja ja koulutustaustoja. Valtuutetut ovat ikähaaruukaltaan 23-69 vuotiaita sekä edustavat tasaisesti naisia ja miehiä. Uusia kunnanvaltuutettuja nousi mukaan neljä: Matti Korkiakoski, Johan Holma, Anna Tenhunen-Lunkka sekä Valtteri Hartikainen. Lisäksi Nina Kuitula palasi valtuustoon pidettyään taukoa kuntapäättäjän tehtävistä.


Nurmijärven Keskustan uudet kunnanvaltuutetut ja varavaltuutetut kaudelle 2025-2029 ovat:


Kunnanvaltuutetut:


Matti Vanhanen, valtioneuvos, 69. Lepsämä
Riikka Raekannas, sairaanhoitaja, 48. Metsäkylä
Otto Suhonen, oikeustieteen opiskelija, 23. Kirkonkylä
Matti Korkiakoski, yrittäjä, 45. Rajamäki
Sirpa Rantala, luokanopettaja, KM, 70. Metsäkylä
Mirja-Liisa Tofferi, opettaja, diplomi-insinööri, 43. Rajamäki
Virpi Korhonen, toimitusjohtaja, yrittäjä, 53. Kirkonkylä
Kallepekka Toivonen, maanviljelijä, agrologi, 63. Kirkonkylä
Nina Kuitula, rehtori, opettaja, 55. Röykkä
Johan Holma, yrittäjä, sähköasentaja, rakennusmestari, 57. Klaukkala
Kalle Mustonen, päätoimittaja, myyntijohtaja, 53. Lepsämä
Anna Tenhunen-Lunkka, kiertotalousjohtaja, diplomi-insinööri, 35. Raala.
Valtteri Hartikainen, myyntijohtaja, 31. Kirkonkylä.


Varavaltuutetut:


1. Anna-Liisa Lyytinen, terveydenhuollon maisteri, eläkeläinen, 69. Röykkä
2. Sami Vaihia, viljelijä, 33. Röykkä
3. Ville Alanen, KM, luokanopettaja, 42. Nukari
4. Niina Korkiakoski, luokanopettaja, kotiäiti, 38. Rajamäki
5. Päivi Toivomäki, maanviljelijä, 54. Klaukkala
6. Henna Hurttala, tutkimusjohtaja, 44. Lepsämä
7. Marjo Bruun, emerita pääjohtaja, agronomi, 68. Palojoki
8. Kalle Rantakulma, puutarha-agronomi, maanviljelijä, 33. Suomies
9. Asta Lehto, IT-konsultti, yrittäjä, 40. Lepsämä
11. Kirsti Handolin, KTM, 66. Klaukkala
12. Ville Åberg, varastomies, 41. Kirkonkylä
13. Markus Soronen, rakennusmestari, 35. Klaukkala

Keskusta kiittää myös lämpimästi RKP:ta onnistuneesta vaaliliitosta. RKP:n Siv Jansson valittiin
vaaliliiton 10. varavaltuutetuksi.

Lisätietoja:
Valtuustoryhmän uusi puheenjohtaja Otto Suhonen (puh. 045 2647 476, otto.suhonen@hotmail.com)

Nurmijarven_Keskustan_uusia_valtuutettuja_varavaltuutettuja_ryhmakokouksen_jalkeen_1.jpeg

Nurmijärven Keskustan uusia valtuutettuja varavaltuutettuja ryhmäkokouksen jälkeen. Etualalla
nykyisen valtuustoryhmän pj Riikka Raekannas, uuden valtuustoryhmän pj Otto Suhonen ja uuden
valtuustoryhmän vpj Kallepekka Toivonen


Kuntavaaliohjelmamme 2025


Vaalitori_ilmoitus_kk_pieni.jpg


Netti_Koulutuksessa_4.jpg

Nurmijärven Keskustan kunta- ja aluevaaliehdokkaat kouluttautuivat 2.3.2025 Nurmijärven valtuustosalissa.


palkitut-strutsitila2024.jpg

Nurmijärven Keskustan puheenjohtaja Esa Lahtela (vas.) luovutti Vuoden alkiolainen teko -palkinnon Jan-Ole ja Sirpa Granholmille.

Vuoden alkiolainen teko -palkinto Ketolan strutsitilalle

Nurmijärven Keskusta valitsi Vuoden alkiolainen teko 2024 -palkinnon saajaksi Ketolan strutsitilan. Sirpa ja Jan-Ole Granholm aloittivat strutsitarhauksen noin 30 vuotta sitten Uudessakylässä sijaitsevalla maatilalla.

Suomen ensimmäisen strutsitarhan toiminta alkoi Sirpa Granholmin Hollannista hankkimilla strutsinmunilla. Opin strutsien kasvatukseen he ovat hakeneet kokonaan ulkomailta aina Etelä-Afrikkaa myöten. Rajamäen ja Kirkonkylän välimaastossa sijaitseva Ketolan tila on edelleen Suomen suurin strutsitarha.

Nykyisin Ketolan strutsitila on monipuolinen maatilamatkailun, juhla- ja kokouspalvelun, tilamyynnin, ekologisen tuotannon ja virkistyselämysten tuottaja. Tilalla voi osallistua vaikkapa strutsisafarille ja myymälässä on tarjolla esimerkiksi strutsinlihaa ja pölyhuiskia, jotka on tehty strutsinsulista.

Ketolan strutsitila on moderni, erikoistunut maatila, joka hallitsee koko elinkaaren ja arvoluonnin munasta strutsin kasvatuksen kautta asiakkaan lautaselle ja muistoesineiksi.

Palkinnon luovuttanut Nurmijärven Keskustan puheenjohtaja Esa Lahtela sanoi, että Sirpa ja Jan-Ole Granholm ovat yrittäjinä esimerkki siitä, että rohkea ja ennakkoluuloton näkemys voi olla menestyksen perusta myös vakiintuneella liiketoiminnan alalla.

Vuoden alkiolainen teko -palkinto myönnetään vuosittain Nurmijärven Keskustan satavuotisrahastosta.

--------------

Olemme HyväPäivä-markkinoilla Viirin kauppakeskuksella

HyvaPaiva


Nurmijärven Keskustan vuosikokokus sekä paikallisyhdistyksien kokouksia

Tervetuloa kokouksiin!


vuosikokous_2023_82x66.jpg


Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko Klaukkalassa - ehdokkaita tavattavissa

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko tavattavaissa Klaukkalan S-Marketilla la 4.2. klo 13.10. 

Nurmijärven Keskustan ehdokkaat Petri Kolmonen ja Otto Suhonen tavattavissa teltalla sekä muita Uudenmaan ehdokkaita. 

Olemme paikalla klo 12-14.

S-market_Otto_ja_Petri.jpg


Eduskuntavaalit 2023

Keskustalla on Nurmijärveltä kaksi eduskuntavaaliehdokasta Petri Kolmonen ja Otto Suhonen. 

Voit tutustua ehdokkaisiin heidän sivuillaan:

Petri Kolmosen kotisivut

Petri Kolmosen facebook-sivut

Otto Suhosen kotisivut

Otto Suhosen facebook-sivut


Seurakuntavaalien tulokset

Kiitos seurakuntavaaleissa äänestäneille!  

Keskustan kirkkovaltuustoryhmä jatkaa yhdeksän valtuutetun vahvuisena. 

Kirkkovaltuustoon valittiin: 

Sirpa Rantala

Päivi Toivomäki

Enna Pursiainen

Leena Rautanen-Saari

Ilona Tolvanen

Erkki Kaasalainen

Johanna Aaltio-Hyvärinen

Timo Ojamäki

Eija Mattila

Tarkemmin tuloksiin voi tutustua Nurmijärven seurakunnan sivuilla.



alkiolainen-teko2022.jpg

Vuoden alkiolainen teko -palkinnon vastaanottivat Nurmijärven Latu ja Polku ry:stä Sanna Puhakka ja Timo Pasanen. Palkinnon luovuttivat Nurmijärven Keskustan edustajat Juuso Jaakola-Siimes (vas.) ja Otto Suhonen (oik.).

Vuoden alkiolainen teko -palkinto Nurmijärven Latu ja Polku ry:lle

Nurmijärven Keskusta valitsi Vuoden alkiolainen teko 2022 -palkinnon saajaksi ulkoilijain yhdistyksen Nurmijärven Latu ja Polku ry:n, joka on jo 40 vuoden ajan aktivoinut kuntalaisia ja luonut matalan kynnyksen liikkumismahdollisuuksia.

Palkinnon perusteluissa mainitaan, että Nurmijärven Latu ja Polku ry:n toiminta on vuosien varrella laajentunut, tullut määrätietoisemmaksi ja koko kunnan kattavaksi. Urheiluvalikoima kattaa monia pääosin ulkourheilun yksilölajeja kuten polkujuoksua, retkeilyä ja talviuintia. Yhdistys edistää toiminnallaan asukkaiden terveyttä ja aktiivisuutta.

Nurmijärven Latu ja Polku ry:n jäsenmäärä on reilut 2100.


Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen keskustalaiset päättäjät

Kiitos kaikille keskustalaisia äänestäneille. 

Nurmijärveltä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustoon valittiin 

Matti Vanhanen, Taneli Kalliokoski, Matti Korkiakoski ja Anna-Liisa Lyytinen.

hyvinvointialueen_valtuutettu.jpg

Aluevaltuusto on valinnut kokouksessaan hallituksen ja muut luottamuselimet. Nurmijärveltä valituksi tulivat:

Aluehallitus

Taneli Kalliokoski jäsen, varajäsen Anna-Liisa Lyytinen

Henkilöstöjaosto

Anna-Liisa Lyytinen jäsen

Rahoitus- ja talousjaosto

Taneli Kalliokoski jäsen

Sosiaali- ja terveydenhuollon jaosto

Petri Kolmonen

Tarkastuslautakunta

Matti Korkiakoski puheenjohtaja

Aluevaalilautakunta 

Kirsti Handolin jäsen

Pelastuslaitoksen johtokunta 

Kalle Mustonen

hyvinvointialueen_hallitus_ja_lautakunnat.jpg


Esa-Sammalinen1.jpg

Esa Sammaliselle Vuoden alkiolainen teko -palkinto

Nurmijärven Keskusta antoi Vuoden alkiolainen teko 2021 -palkinnon Klaukkalan torikahvion yrittäjälle Esa Sammaliselle.

Palkinnon perustelujen mukaan Klaukkalan torikahvio on tarjonnut jo yhdeksän vuoden ajan aidon matalan kynnyksen kohtaamispaikan ympäri vuoden. Samalla se on elävöittänyt Klaukkalan toria. Monelle vakiokävijälle torikahvio on olohuone, johon tullaan vaihtamaan kuulumisia.

- Tämä ei ole bisnestä, vaan sosiaalista toimintaa. Tulen aamuisin torille kello 5.40 ja kahvi on valmiina 6.10. Olen laskenut, että kahvioni on avoinna 252 päivänä vuodessa, Esa Sammalinen sanoo.

Lomaa hän pitää vain silloin, kun käy kalareissulla. Myös kovilla pakkasilla paikka on kiinni.

Sammalinen luettelee aamun ensimmäiset asiakkaat: ensin tulevat töihin menijät, ja sitten rautakaupasta palaavat rakentajat ja sähkömiehet. Heidän jälkeensä on hetken suvanto kunnes eläkeläiset saapuvat. Päivittäiset vakiopuheenaiheet kahvikupin ääressä käsittelevät usein urheilua, säätä ja sairauksia.

Kahvilatuotteiden lisäksi toriteltalla myydään esimerkiksi juureksia, keittoruokaa, makkaraa sekä sesonkituotteita, kuten kotitekoisia kakkuja, joulukuusia ja ovikransseja.

Telttakahvio on tuhottu kaksi kertaa, viimeksi viime syksynä. Silloin uuden katoksen ja runkorakenteiden hankkimiseksi sosiaalisessa mediassa käynnistyi spontaani keräys, jotta torikahvion toiminta saataisiin jatkumaan.

__________________________________________


Markus-Lohi1.jpg

”Alueelliset päättäjät ovat
sote-uudistuksessa avainpaikalla”

Sekä elämässä yleensä että etenkin sote-uudistuksessa on katsottava eteenpäin, ei peräpeiliin, sanoi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi vieraillessaan Nurmijärvellä 2.12.

- Täydellistä näin isosta uudistuksesta ei heti kerralla saada, mutta nyt on otettu ratkaiseva askel ja uskallettu tehdä ratkaiseva päätös. Korjausliikkeitä on tehtävä matkan varrella tarpeen mukaan, Markus Lohi sanoi.

Keskustan varapuheenjohtajana toimivan Lohen mielestä on merkittävää, että poliittinen järjestelmä kykeni 14 vuotta kestäneen prosessin ja jahnauksen jälkeen lopulta kesäkuussa tekemään päätöksen isosta rakenteellisesta uudistuksesta.

Hän uskoo vakaasti, että nyt tehdyllä ratkaisulla kyetään pitkällä tähtäyksellä turvaamaan yhdenvertaiset palvelut suomalaisille asuinpaikasta riippumatta.

- Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysmenot vievät suuren osan monen kunnan budjetista. Muihin menoihin jää rahaa niukasti. Ensi vuodesta alkaen tuo nuo kulut siirtyvät kunnilta valtiolle. Samalla vastuu sosiaali- ja terveysasioista siirtyy aluepäättäjille, jotka valitaan tammikuun aluevaaleissa, Lohi sanoi.

Hänen mukaansa alueelliset päättäjät ratkaisevat, miten sote-uudistus toteutetaan. He ovat uudistuksen onnistumisessa avainasemassa.

Lohi korosti, että jatkossa sosiaali- ja terveysalan henkilöstön työhyvinvointi on nostettava ykkösprioriteetiksi ja sen tulee olla ylimpien vastuuhenkilöiden jatkuvassa seurannassa.

- Koko maata vaivaavaan hoitajapulaan on löydyttävä ratkaisuja työhyvinvoinnin kehittämisestä ja paremmasta johtamisesta. Pelkkä palkkojen nostaminen ei ratkaise ongelmia, Lohi sanoi.

Digitalisaation laajaa hyödyntämistä Lohi pitää tärkeänä. Samoin järjestöt ja yksityissektori on Markus Lohen mukaan otettava mukaan palvelujen tarjoajina.

- Julkisella sektorilla on sote-asioissa isännän rooli ja yksityispuolella rengin rooli, Markus Lohi sanoi.


Luottamushenkilöidemme tiedot on päivitetty kotisivuille

Valtuutetut

Varavaltuutetut

Kunnanhallitus

Lautakunnat

Ylikunnallisten toimielinten luottamushenkilöt



Keskustan luottamushenkilöt lautakunnissa ja muissa toimielimissä kaudella 2021-2025

Tulemme päivittämään luottamushenkilömme sivuillemme. Tässä yhteenveto Keskustan luottamushenkilöissä Nurmijärven kunnan toimielimissä.

Kunnanhallitus 2021-2023  
Varsinainenjäsen  Varajäsen
Raekannas Riikka, VPJ Rantala Sirpa
Kalliokoski Taneli Jaakola-Siimes Juuso
Mustonen Kalle Sivula Tapio
Sivistyslautakunta  
Varsinainenjäsen  Varajäsen
Korhonen Virpi, PJ Raekannas Riikka
Suhonen Otto Lommi Juho
Rantakulma Kalle Åberg Ville
Elinvoimalautakunta  
Varsinainenjäsen  Varajäsen
Stormbom Tanja, VPJ Kosonen Kirsti
Rantala Sirpa Lehto Asta
Flinck Jari Teerikangas Kimmo
Hyvinvointilautakunta  
Varsinainenjäsen  Varajäsen
Lyytinen Anna-Liisa, PJ Aaltio-Hyvärinen Johanna
Åfeldt Iida Hyvämäki-Mäenpää Helena
Tekninen lautakunta  
Varsinainenjäsen  Varajäsen
Tofferi Mirja-Liisa Handolin Kirsti
Jaakola-Siimes Juuso Lohilahti Jarno
Asemakaava- ja rakennuslautakunta  
Varsinainenjäsen  Varajäsen
Mustonen Kalle Penttilä Esa
Mantila Elli Korhonen Virpi
Lehto Asta Fyhr-Dillemuht Susan
Keskusvaalilautakunta  
Varsinainenjäsen  Varajäsen
Laine Kalevi Teerikangas Kimmo
Tarkastuslautakunta  
Varsinainenjäsen  Varajäsen
Anttila Jukka Suhonen Otto
Nurmijärven Vesi liikelaitos  
Varsinainenjäsen  Varajäsen
Pölönen Ilpo Korpi Pertti

 


Kiitos

Kiitos äänestäjille!

kiitos.jpg

Tässä ovat Keskustan valtuutetut ja varavaltuutetut:

valtuutetut_2021.jpg

varavaltuutetut_2021.png


Kotikulmilla lehti ilmestynyt

Nurmijärven Keskustan kuntavaalilehti Kotikulmilla on ilmestyntynyt. Tutustu lehteemme alla olevaa kuvaa klikkaamalla.

kotikulmilla_2021.jpg


Keskustan kuntavaaliehdokkaat kuvagalleria

Tutustu kuntavaaliehdokkaidemme kuvagalleriaan, klikkaa alla olevasta kuvasta kuva isommaksi.

Nurmijarven_Keskusta_ehdokkaat_numeroin.jpg


keskustanaiset-logo-purppura-kuvana.jpg

Keskustanaiset perustivat Nurmijärvelle oman yhdistyksen

Tämä on hieno uutinen: Keskustalaisen arvomaailman läheiseksi tuntevilla naisilla on nyt oma yhdistys Nurmijärvellä!
Nurmijärven Keskustanaiset ry perustettiin naistenpäivänä 8.3. pidetyssä Teams-kokouksessa. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Kirsi Kalliotähti ja hallituksen jäseniksi Susan Fyhr-Dillemuth, Sirpa Granholm, Paula Huhtala ja Sirpa Rantala.
Juuri perustettu yhdistys on Keskustan valtakunnallisen naisjärjestön paikallisyhdistys Nurmijärvellä. Olet tervetullut mukaan - ota yhteys Kirsiin s-posti: nurmijarven.keskustanaiset@gmail.com.
Keskustanaiset on Suomen suurin poliittinen naisjärjestö. Tarkoituksena on vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin naisnäkökulmasta, rohkaista ja kannustaa naisia lähtemään mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
Poliittisena tavoitteenamme on edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja työelämän tasa-arvoa, vähentää naisten köyhyyttä, tukea naisyrittäjyyttä, edistää perheiden, lasten ja vanhusten hyvinvointia ja ehkäistä lähisuhdeväkivaltaa.
Toimintaa ohjaa tavoitteet yhteisöllisyyden, ihmisoikeuksien ja suvaitsevaisuuden lisäämisestä.
Tutustu Keskustanaisiin tarkemmin osoitteessa keskustanaiset.fi.