Uutiset

30.8.2018Valtuustoaloite senioriuintikortin hintaedusta kaikille eläkeläisilleLue lisää »23.7.2018Valtuustoaloite nuorten nurmijärveläisten ilmaisen kunnan sisäisen joukkkoliikenteen kustannusten selvittäminenLue lisää »14.1.2018Valtuustoaloite kevyen liikenteen verkoston arvioinnista ja turvattomien tieosuuksien priorisoinnistaLue lisää »

Keskustalaisten tekemät valtuustoaloitteet valtuustokaudella 2013-2017

Valtuustoaloitteet 2017

Kallepekka Toivosen valtuustoaloite Nurmijärven haja-asutusalueen maankäyttöpolitiikan uudistamisesta  (31.5.2017)

Aloite-esitys:  

Esitän, että Nurmijärven haja-asutusalueen maankäytön toimintatavat uudistetaan siten, että haja-asutusalueelle ja kyliin rakentamista rajoittavista ja estävistä ja osin lakiin perustumattomista toimintatavoista luovutaan ja maankäytön toimintatavat kaavoitus mukaanlukien uudistetaan ajantasalle vastaamaan tänä keväänä hyväksytyn maakäyttö- ja rakennuslain uudistamisen tavoitteita helpottaa, yksinkertaistaa ja sallia rakentamista haja-asutusalueelle.

Perustelut:

Nurmijärvellä on pitkään ollut käytössä koko kunnan haja-asutusaluetta, eli myös kyliä koskeva ns. suunnittelutarveratkaisumenettely. Tämä menettely on hyvin raskas ja johtaa monasti kohtuuttomiin ratkaisuihin. Edelleen Nurmijärvellä on käytössä ns. emätilatarkastelu, joka ei perustu lakiin, eikä asetukseen. Se on aikanaan kehitetty rantarakentamisen hillitsemiseksi ja siinä rakentamismahdollisuuksia arvioidaan sen mukaan kuinka monta rakennuspaikkaa on kantatilasta vuoden 1959 jälkeen luovutettu. Toisinsanoen edellisten sukupolvien tonttien myynnit voivat estää kokonaan rakentamisen kantatilan maille vaikka omistusoikeus olisi moneen kertaan jo vaihtunut.

Näistä menettelytavoista johtuen haja-asutusalueelle rakentamista rajoitetaan ja estetään monin eri perustein vaikka kuntamme tavoitteena on pitkään ollut kyliemme elinvoimaisuuden säilyttäminen.

Kunnanvaltuustossa on viisitoista vuotta sitten päätetty, että kyliemme kaavoitus tehdään loppuun kymmenen vuoden aikana. Viime vuoden loppuun mennessä huomattavista taloudellisista ja työvoimaresurssoinnista huolimatta ainoastaan kahden kylän Lepsämän ja Perttulan osayleiskaavoittaminen on saatu loppuun asti valmiiksi ja lainvoimaiseksi. On selvää, että hyvin byrokraattisella, aikaa vievällä ja kalliilla osayleiskaavoittamisella ei kyliemme tulevaisuutta pystytä turvaamaan. Siksi tulee kylien kaavoittamisessa siirtyä huomattavasti nopeampien, joustavampien, kevyempien ja kyläläiset paremmin kaavoitusprosessiin osallistavaan ns. kyläkaavoittamiseen.


Valtuustoaloitteet 2014

Matti Vanhasen valtuustoaloite kiinteistökohtaisesti tuotetun uusiutuvan energian liittämisestä sähköverkkoon (8.10.2014)

Tekniikan kehitys on kehittämässä keinoja tuottaa kiinteistökohtaisesti sähköä sekä aurinkopaneeleilla että pienimuotoisilla tuulimyllyillä. Tuleva kehitys tuottanee vielä muitakin uusia menetelmiä. Helsingissä kaupungin energiayhtiö perustaa "yhteisen" aurinkovoimalan, josta kaupunkilaiset voivat ostaa itselleen osakkeita. Nurmijärvellä kannattaa ottaa askel tätä pidemmälle ja luoda toimintatapa hajautetulle kotitalouksien suoraan omistamalle sähköntuotannolle. Tämän kehityksen myötä on tarpeen, että kunnan omistama sähköyhtiö ja kunnan rakennusvalvonta ja kaavoitustoimi määrittävät ymmärrettävät ja yksinkertaiset tavat edistää tätä kehitystä.

Valtuustoaloitteena esitämme, että kunta omistajana vaikuttaa siihen, että verkot omistava sähköyhtiö luo pelisäännöt ja tekniikan, jolla kiinteistöt saavat mahdollisimman helpoin muodoin tuottamansa sähkön verkkoon. Rakennusvalvonnan määrätyksistä taas on tarpeen laatia ymmärrettävä ohjeistus siten, että useimmissa tapauksissa tavalliset omakotitaloja ja asunto-osakeyhtiöitä koskevat ratkaisut eivät edellytä edes ilmoitusta kuntaan ja annetaan ohjeistus siitä, millaiset investoinnit edellyttävät lupaa ja naapureiden kuulemista.

Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite lukiotyöryhmän perustamiseksi (8.10.2014)

Hallitus on 25.3.2014 sopinut valtiontalouden kehyksistä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015-2018. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan kehyskaudella. Lukiokoulutuksen järjestämisluvat tullaan uudistamaan vuoden 2017 alusta lukien siten, että oppilaitosverkko tehostuu. On todennäköistä, että Nurmijärvelle tulee 1-2 lukio-opetuksen järjestämislupaa. Nurmijärvellä on nykyisin kolme lukiota, jotka sijaitsevat Klaukkalassa (Arkadian yhteislyseo, 400 oppilasta), kirkonkylässä (Nurmijärven yhteiskoulun lukio, 209 oppilasta) ja Rajamäellä (Rajamäen lukio 130 oppilasta).

Noin joka kolmas lukionsa syksyllä 2014 aloittaneista nurmijärveläisnuorista haki ensisijaisesti kunnan ulkopuoliseen lukioon. Lukiolaisten keskuudessa on kasvava kysyntä erikoislinjoille, esim. luonnontiedelinja (Martinlaakson lukio), tanssi-, musiikki- ja medialinja (Vaskivuoren lukio), ilmaisutaitolinja (Kallion lukio) ja urheilulinja (Mäkelänrinteen lukio).

Nurmijärvellä järjestettävän lukio-opetuksen kilpailukyvyn turvaamiseksi on ajankohtaista neuvotella taiteen perusopetusta antavien tahojen ja urheiluseurojen kanssa erikoislinjojen perustamisesta lukioiden yhteyteen. Tällä hetkellä Arkadian yhteislyseossa toimii taidelinja, johon vuonna 2014 hakeutui 13 nurmijärveläistä lukionsa aloittavaa opiskelijaa.

Esitämme luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvan lukiotyöryhmän perustamista, jonka tehtävänä on kartoittaa eri vaihtoehtoja tulevaisuuden lukioverkoksi ja erikoislinjojen perustamista lukioiden yhteyteen.


Valtuustoaloitteet 2013

Juhani Viljakaisen valtuustoaloite kuljetuspalveluiden hankinnoista päättävien viranhaltijoiden lisäkouluttamiseksi (18.12.2013)

Kuljetusala on viimeaikoina kokenut ”muodonmuutoksen” uuden tavaraliikennelain tilaajavastuun vaikutusten sekä kaluston kokonaispainojen korotusten myötä. Pidän tärkeänä, että tunnetaan ostopalvelujen lakisääteisyys ja tehokkuus.

Päivi Riihimäen valtuustoaloite lasten koulumatkojen mittauspisteiden tarkistamiseksi sekä matkalippujen hintojen alentamiseksi (16.10.2013)

Nurmijärven kunnassa on lasten koulumatkakuljetuksia runsaasti, esimerkkinä Lepsämän 250 oppilaasta reilu 100 on kuljetusoppilaita. Tänä vuonna on Lepsämässä ihmetelty koulumatkan mittauspistettä, joka on Klaukkalasta päin urheilukentälle johtavat portaat eli lasten koulumatka on viime vuodesta lyhentynyt.

Selvittelin asiaa opetushallituksesta. Opetusneuvos Niemen mukaan nämä koulun portaat eivät ole koulun portti, vaan koulumatka mitataan lyhyintä ja yleisessä käytössä olevaa tietä pitkin kodin portilta koulun portille.

Esitän, että Nurmijärven kunnan kouluissa tarkistetaan ja kirjataan ylös mittauspisteet, että ne olisivat opetushallituksen ohjeistuksen mukaisia.

Lukuisat kuntalaiset ovat sitä mieltä, että koululaisten tulisi saada edullisempia koulumatkalippuja, nyt ne ovat Kuuma-kuntien kalleimpia. Kun uusi linja-autoliikenteen järjestämismalli tulee voimaan 2015, esitän että koululaisten kuukausi/kausilippu huomioidaan suunnittelussa.

Matti Vanhasen valtuustoaloite suunnitelmasta kunnan omiksi kävely- ja pyöräteiksi (19.6.2013)

Useimpiin Nurmijärven kyliin ollaan keväällä ja kesällä 2013 laatimassa asukkaiden toimesta kyläsuunnitelmia. Ennakkotietojen mukaan asukaskyselyissä liikenneturvallisuuteen ja liikuntamahdollisuuksiin liittyen kävely- ja pyöräteiden tarve nousee voimakkaasti esille. Esimerkiksi Lepsämän kyläkyselyyn vastanneista 140 henkilöstä peräti 115 nosti teeman esille ja kävelytiestä on kuntaan toimitettu myös kuntalaisaloite, jonka ovat allekirjoittaneet myös tien varren maanomistajat. Esimerkiksi Lepsämässä kiireellisin tarve koskee useimpien teiden varsilla useimmiten selvästi alle kahden kilometrin mittaisia täsmäosuuksia.

Yleisesti on tiedossa, että valtio ei juurikaan kykene rakentamaan haja-asutusalue kävely- ja pyörteitä. Nurmijärvellä näillä alueilla kuitenkin asuu yli 10 000 ihmistä. Kunta onkin varannut omaan talousarvioonsa jo pienen määrärahan kunnan toteuttamia väyliä varten.

Valtuustoaloitteena esitämme, että kunta laatii kattavan suunnitelman niistä kävely- ja pyöräteistä, jotka se toteuttaa asteittain vuoteen 2020 mennessä ja varaa pitkäjänteisesti talousarvioonsa riittävän vuosittaisen määrärahan tarkoitukseen. Investointi pitää nähdä myös liikuntatoimen investointina. Kyseisten teiden suunnittelussa kannattaa nojata laadittaviin kyläsuunnitelmiin ja kyläläisten yhteistyöhön, joiden avulla tiesuunnitelmien käsittelyssä valitusten määrä on minimoitavissa.

Kirsti Handolinin valtuustotaloite liityntäpysäköintialueen toteuttamiskuluista (21.5.2013)

Esitän, että valtuutetuille laaditaan selvitys, mitä Klaukkalan liityntäpysäköintialueen toteutus tuli maksamaan, miten rahojen käyttö jakautui ja mikä oli toteutusaikataulu. Koska kyseessä on verraten helposti ymmärrettävä ja hyvin nähtävillä oleva kunnan maalle toteutettu kohde, on kokonaishinnan kulujakauma ja aikataulutus mielenkiintoien myös kuntalaisten kannalta, kun arvioidaan kunnallisten hankkeiden toteuttamista.

Juhani Viljakaisen valtuustoaloite sähkö/hybridiautojen hankkimiseksi (18.2.2013)

Kuntamme hyvä ulkoinen imago ja sähkölaitoksen omistaminen edellyttää muutaman sähkökäyttöisen tai hybridi henkilöauton hankintaa kunnan omaan käyttöön. Autot voitaisiin hankkia, kun seuraavan kerran kalustoa uusitaan. Aloitteella tavoitellaan ekologisen ja edistyksellisen elämäntavan suosimista.