Uutiset

30.8.2018Valtuustoaloite senioriuintikortin hintaedusta kaikille eläkeläisilleLue lisää »23.7.2018Valtuustoaloite nuorten nurmijärveläisten ilmaisen kunnan sisäisen joukkkoliikenteen kustannusten selvittäminenLue lisää »14.1.2018Valtuustoaloite kevyen liikenteen verkoston arvioinnista ja turvattomien tieosuuksien priorisoinnistaLue lisää »

Keskustalaisten tekemät valtuustoaloitteet valtuustokaudella 2009-2012

Valtuustoaloitteet 2012

Sirpa Rantalan valtuustoaloite digitointilaitteen hankkimisesta kirjastoon (25.9.2012)

Perheiden tapahtumia on kodeissa tallennettu 1900-luvun lopppupuolella suunnattoman paljon VHS-nauhoille ja nämä muistot ovat tuleville polville erityisen rakkaita ja arvokkaita.

Videotallenteina kodeissa olevien nauhojen (perhejuhlien, -tapahtumien jne.) säilyminen ja esittäminen ei onnistu ilman aineiston siirtoa dvd-muotoon.

Esitämme DVD/VHS-laitteen (digitointilaite) hankintaa pääkirjastoon/kirjastoihin.

Perustelu:

Digitointilaitteen hankinta palvelee ajankohtaisena ja kuntalaisille tarpeellisena palvelumuotona isoa osaa kuntalaisista kirjastossa.

Näitä digitointilaitteita on lähikunnista mm. Hyvinkään, Tuusulan ja Keravan kirjastoissa. Ko. laite on hankittu esim. Tuusulan pääkirjastoon keväällä 2012 ja käyttö on ollut runsasta. Hankintahinta on ollut 153,00 e. Käyttö on asiakkaille ilmaista.

Virpi Korhosen valtuustoaloite Nurmijärven torielämän elvyttämiseksi (30.5.2012)

Nurmijärven kirkonkylän ja Klaukkalan torit ovat ensiluokkaisessa kunnossa. Torielämää voisi elvyttää järjestämällä valtakunnalliseen siivouspäivään (www.siivouspaiva.com) liittyviä toritapahtumia, jonne kuntalaiset voivat tulla myymään käytöstä poistettuja tavaroitaan.

Esitän, että kunta lähtee toritapahtumalla mukaan seuraavaan valtakunnalliseen siivouspäivään, joka järjestetään elo-syyskuussa 2012.

Petri Kalmin ja Kirsti Handolinin valtuustoaloite arvioinnin ulottamisesta työpaikkavaikutuksiin (30.5.2012)

Esitämme, että asioiden valmistelussa tulee arvioida aikutus työpaikkoihin kuten nykyisin arvioidaan myös taloudelliset vaikutukset sekä vaikutukset ympäristöön ja ilmastonmuutokseen.

Nykyisin kuntamme työpaikkaomavaraisuus on alhaisimpia koko maan kuntakentässä.  Viimeisen tilastotiedon mukaisesti työpaikkaomavaraisuus on 59,2 % ja haasteelliseksi tavoitteeksi kuntastrategiassa on asetettu 70 % työpaikkaomavaraisuus.  Kunnassa toimivat yritykset tuovat kunnalle sekä välittömiä että välillisiä tuloja. Kunnan saama yhteisöveron osuus kaikista kunnan verotuloista oli vain 2,5 %  vuonna 2009 , kun osuus Uudellamaalla keskimäärin oli 7,3 %.

Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen onkin tärkeänä tavoitteena Nurmijärven kuntastrategiassa. Työpaikkaomavaraisuus on noussut keskeiseen asemaan myös kuntarakennekeskustelussa kunnan elinvoimaisuutta arvioitaessa.

Kun jo asioiden valmisteluvaiheessa arvioidaan vaikutukset työpaikkoihin, paranevat edellytykset työpaikkaomavaraisuuden kasvattamiseen.

Virpi Korhosen valtuustoaloite nuorten kesätyöprojektista (30.5.2012)

Pitkään jatkunut talouden taantuma on vaikeuttanut nuorten kesätyöllistymistä. Joukossa on useita täysikäisiä nuoria, jolla ei ole ollenkaan työkokemusta. Useissa kunnissa on käynnissä kesätyöprojekteja, joissa nuorten kesätyöllistämistä on helpotettu erilaisin tukiporkkanoin tai yhteisillä ”pelisäännöillä” ja lomakkeilla, joita yritysten ja yksityisten työantajien on helppo hyödyntää nuorten palkkaamisessa. Tavoitteena voisi olla esimerkiksi yhden ikäluokan kesätyöllistäminen.

Esitän, että Nurmijärvellä tutkitaan mahdollisuutta toteuttaa edellä kuvatun kaltainen nuorten kesätyöprojekti.

Sirpa Rantalan valtuustoaloite kyläasiatyöryhmän perustamiseksi Nurmijärvelle (30.5.2012)

Nurmijärvellä on vireitä kyliä ja taajamia, joissa toimii kylä- ja asukasyhdistyksiä.

Uusien asukkaiden juurtuminen asuinpaikkaansa ja viihtyminen Nurmijärvellä tulee saada matalan kynnyksen asteelle. Tämä valtuustoaloite on strategiaan pohjautuva kolmannen sektorin kanssa käytävää vuoropuhelua ja toimintaa edistävä aloite.

Kyläasiatyöryhmän tehtävät:
-työryhmä toimii yhteistyöelimenä ja tiedon välittäjänä kylistä kuntaan ja kunnasta kyliin päin
-työryhmä edesauttaa kylien, järjestöjen ja viranomaisten välistä yhteistyötä ja tiedon välittämistä
-nimetty työryhmä kokoontuu tarpeen mukaan
-toimii nykyisen Kyläilta-käytänteen jalostetumpana versiona tuottaen enemmän vuorovaikutteisuutta ja laajemman foorumin kuntalaisista

Kyläasiatyöryhmän kokoonpano:
-kaikki Nurmijärven kylät ja taajamat nimeävät omat edustajansa  ja kunnanhallitus omat edustajansa
-työryhmän toimikausi sovittavissa
-työryhmä kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa vuoronperään eri kylissä ja taajamissa ns. kyläfoorumina, kokouksiin voivat osallistua kaikki kylän asukkaat
-työryhmän kokouksista muistio, joka lähetetään työryhmän jäsenille ja kunnanhallitukselle sekä kylien nettisivuille

Valtuustoaloitteen toteuttamiseksi kunta varaa talousarviossaan avustusmäärärahan kylä- ja asukasyhdistyksille työryhmätyöskentelyä varten.

Juhani Viljakaisen valtuustoaloite vesiosuuskuntien toimeentulon turvaamiseksi (7.5.2012) 

Allekirjoittaneet esittävät, että Nurmijärven kunta käyttäisi omistajanohjausta Vesiliikelaitoksen ja Vesiosuuskuntien välisissä neuvotteluissa, koskien käyttöveden kuluttajahintaa.

Nykyisellä hinnoitteluperiaatteella Vesiosuuskuntien vastuulla olevien putkistojen ja pumppaamojen huoltamiseen ei kerry riittävästi varoja huoltovastuun täyttämiseksi.

Vesiosuuskunnille tai niihin verrattaville yhteisöille tulisi käyttövesi myydä tukkuhintaan tai vesiosuuskuntien omistaman verkoston kautta pumpatusta käyttövedestä tulisi maksaa ”siirtomaksua” Vesiosuuskunnille.


Valtuustoaloitteet 2011

Sirpa Rantalan valtuustoaloite kunnan kolmasluokkalaisten 
itsenäisyyspäivän juhlavastaanotosta (14.12.2011)

Tapa- ja käytöskasvatus on aloitettava jo alaluokilla ja sen merkitystä ei tule väheksyä globaalissa yhteiskunnassa. Tapakasvatukseen kuuluvat myös juhlat: niihin valmistautuminen, juhlava pukeutuminen, kättely, hyvät juhlatavat jne.

Perustelut valtuustoaloitteelle:

1.Itsenäisyyspäivän merkitys koululaisille

Suomalaisten on hyvä muistaa, että maamme vapaus ei ole tullut ilman uhrauksia. Aikaisemmat sukupolvet ovat taistelleet isänmaamme puolesta ja tehneet työtä. Sitä työtä on itsenäisyyspäiväjuhlaan osallistuvien koululaisten vuoro aikanaan jatkaa.

2. Koululaisten tapakäytöksen toteuttaminen aidossa tilanteessa - juhlassa, jossa kunnan arvovaltainen johto puolisoineen kättelee koululaiset.

Esitän kunnan sivistyspalvelualueen selvitettäväksi  järjestää alakoulujen 3. luokkalaisille itsenäisyyspäiväjuhlavastaanotto minitanssiaisineen esim. Ahjolassa. Esitän myös selvitettäväksi käytänteen jatkumoa vuosittaiseksi ja jaettavaksi jokaiselle 3. luokkalaiselle oppilaalle henkilökohtainen kutsu juhlaan.

Vastaavanlaisia juhlia on onnistuneesti järjestetty niin naapurikunnissa kuin muuallakin Suomessa. Esim. tänä vuonna 2.12.Tuusulassa Gustavelundissa noin 600 oppilaalle järjestettiin onnistunut vastaanotto.

Virpi Korhosen valtuustoaloite kesäkuun päivähoitomaksuista (16.11.2011)

Esitän, että varhaiskasvatuspalveluissa tutkitaan mahdollisuus kesäkuun hoitomaksusta vapauttamiseen, jos lapsi ei osallistu päivähoitoon ko. ajankohtana. Maksuvapautuksessa huomioitaisiin koulujen kesäloman alkamisajankohta.

Tällöin perheillä olisi taloudellinen mahdollisuus palkata esim. kesätyötä vailla oleva nuori kotiin lastenhoitajaksi parin viikon ajaksi. Tämä osaltaan ratkaisisi myös hoito-ongelmat perheiden vanhempien sisarusten osalta kesän alkuviikkoina.

Jari Laineen ja Petri Kalmin valtuustoaloite palveluseteleiden käytöstä (24.8.2011)

Laki palvelusetelistä sosiaali- ja terveyspalveluissa on tullut voimaan 01.08.2009. Palveluseteli lisää kuntalaisten valinnanmahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta sekä edesauttaa markkinoiden kehittymistä ja yrittäjyyttä.

Palveluseteli parantaa kasvavien palveluiden saatavuutta ja kunta hyötyy eri tavoin, myös taloudellisesti. Se parantaa myös yksityisten palvelutarjoajien kilpailu- ja toimintaedellytyksiä merkittävästi. Palveluseteleitä voi käyttää yli kuntarajojen mikä lisää kuntalaisten valintamahdollisuuksia palvelutarjoajien suhteen. Kuntalaisen itse valitessa palvelutuottajansa kilpailua käydään palveluiden saatavuudella, laadulla ja hinnalla.

Palvelusetelit kohtelevat kaikkia kuntalaisia, jos setelin arvo on määritelty oikein, tasapuolisesti ja palvelusetelit ovat Nurmijärven kunnalle aito mahdollisuus keventää sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia.

Esitämme, että Nurmijärven kunta kehittää palveluseteleiden käyttöä sosiaali- ja terveyspalveluissa ja muilla toimialoilla, sekä kehittää palveluseteleiden käyttömahdollisuuksia ja edistää palvelumarkkinoita. Toimenpiteitä voisivat olla mm.:

  1. Selvitys siitä, missä kaikissa kohteissa Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa palvelusetelit voidaan ottaa osaksi palvelutuotannon järjestämistä.
  2. Selvitetään kunnan muiden toimialojen tilanne palvelusetelien käytölle.
  3. Viranhaltijat seuraavat ja raportoivat luottamushenkilöille palvelusetelijärjestelmän kehityshankkeista ja näiden etenemisestä.

Jari Laineen valtuustoaloite yritysvaikutusten arvioinnista (20.4.2011)

Palvelutuotannon –kehittämishanke ja elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys ovat meneillään nyt, keväällä 2011, samaan aikaan Nurmijärven kunnassa. Palvelutuotannon järjestämisvastuu tulee säilyttää kunnalla, mutta palveluiden tuottamistavoissa tulee arvioida mitä tuotetaan, miten tuotetaan ja ketkä tuottavat.

Kuntapalvelujen tilanne mahdollistaa yksityisten palvelutuottajien käytön nykyistä paremmin. Palvelutuotantoa kehitettäessä ja elinkeinopoliittisessa ohjelmassa on tärkeää arvioida tehtävien päätösten vaikutusta paikallisiin yrityksiin, olemassa olevan yritystoiminnan kehittymiseen sekä uuden yritystoiminnan syntymisen edellytyksiin. Palvelutuotannon –kehittämishankkeen ja elinkeinopoliittisen ohjelman päivityksen ohessa muutkin kunnan päätökset voivat vaikuttaa merkittävästi yritysten toimintaolosuhteisiin. Tällaisia päätöksiä ovat esimerkiksi kunnan hankintapolitiikkaan ja –menettelyihin liittyvät päätökset sekä kaavoituksen ja maankäytön päätökset.

Esitämme, että Nurmijärven kunta päättää ryhtyä arvioimaan päätösten yritysvaikutuksia järjestelmällisesti. Toimenpiteitä voisivat olla mm.:

  1. Päätöksenteossa huomioidaan päätösten vaikutus yritysten toimintaan. Yritysvaikutusten arviointi tehdään päätösten valmistelun alkuvaiheessa koskien mm. maahankintoja, kaavoitusasioita, liikennejärjestelyjä, palvelu- ja tarvikehankintoja sekä kunnan omaa palvelutuotantoa.
  2. Kunnan tulee keskustella yritysvaikutusten arvioinnista sekä palvelumarkkinoiden kehittämisestä säännöllisesti paikallisten yrittäjien kanssa virkamiesten ja yrittäjien yhteisissä tilaisuuksissa (mm. ”kunnajohtajan aamukahvit yrittäjille”).
  3. Palvelutuotannon –kehittämishankkeissa ja elinkeinopoliittisen ohjelman päivityksen yhteydessä tulee luoda työvälineitä ja mittareita, joiden avulla yritysvaikutusten arviointia tulisi päätöksenteossa tehdä sekä seurata elinkeinopoliittisen ohjelman toteutumista. Paikalliset yrittäjät tulee olla kiinteästi mukana palvelutuotannon -kehittämishankkeissa ja elinkeinopoliittisen ohjelman päivityksessä.

Jari Laineen valtuustoaloite Nurmijärven kylien kehittämisestä (9.3.2011)

Eri kylät ovat tärkeä osa alueemme asumisen monimuotoisuutta ja niiden kehittämiseen tulisi panostaa.

Nurmijärven kylien elinvoiman takaamiseksi ja kylien kehittämiseksi esitämme, että kuntaan perustetaan virkamiehistä, luottamushenkilöistä ja ko. kylän toimijoista (kylän yhdistykset ja asukkaat) koostuva työryhmä, jonka tehtävänä on laatia ko. kylän pitkäntähtäimen kehittämissuunnitelma (kyläsuunnitelma - kylästrategia).

Nurmijärven kunnan strategiassa tavoitteena on kestävä yhdyskuntarakenne ja sen eheyttäminen (strategian kohta 2.2.1) sekä toimivat palvelut ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien, yhteisöllisyyden ja vastuullisuuden lisääminen (kohta 1.5.1). Nämä kylätyöryhmät edistävät osaltaan strategian tavoitteiden saavuttamista.


Valtuustoaloitteet 2010

Kallepekka Toivosen valtuustoaloite puurakentamisen edistämiseksi (15.12.2010)

Vihreän kullan maassa Suomessa on pitkät perinteet puurakentamisessa, etenkin pientalojen puurakentamisessa. Tästä huolimatta viime vuosikymmenten aikana kerrostalojen, liikerakennusten ja julkisten rakennusten rakennusmateriaalina on lähes yksinomaan käytetty betonia, tiiltä ja kiveä. Tämän johdosta em. rakentamisen alueella havupuumetsävaltaisesta Suomesta on tullut Espanjan ohella Länsi-Euroopan  betonivaltaisin maa.

Vaikka puurakentamista on edistetty valtion toimenpitein ja monin ohjelmin jo kaksikymmentä vuotta, ei puurakentamisessa ole edistytty toivotulla tavalla, vaikka puurakentaminen on energia- ympäristö- ja ilmastopoliittisista syistä kannatettavaa

ja perusteltua. Puu on luonnon muovaamaa, ekologista, kestävää, kevyttä, joustavasti työstettävissä olevaa, energiatehokasta ja moneen eri kohteeseen soveltuvaa rakennusmateriaalia. Puurakentamisen edistäminen palvelee koko yhteiskuntaa ja maan kilpailukykyä. Kotimaisen puun käytön lisäämiselle rakentamisessa on merkittäviä hyöltyvaikutuksia kansantaloudelle, työllisyydelle ja metsäteollisuudelle.

Puu kasvaessaan syö tehokkaasti hiiltä ja kun puuta käytetään rakentamiseen sitoutuu hiili lähes ikuisiksi ajoiksi ja näin ollen puurakentaminen on ilmastonmuutoksen kannalta järkevin tapa käyttää ja hyödyntää puuta.

Yllä olevan perusteella esitän, että Nurmijärven kunta yhteistyössä puuteollisuuden, rakentajien ja rakennuttajien kanssa käynnistäisi puurakennushankkeen joko kerrostalojen- liikerakennusten- tai merkittävän julkisen rakennuksen rakentamiseksi pääasiassa puusta. Puurakentamisen edistämiseen on mahdollista saada rahoitusta ja tukea mm. metsäsäätiön kautta.

Virpi Korhosen valtuustoaloite lasten hoitoapukokeilusta Nurmijärven päivähoidossa (15.12.2010)

Kotona lastaan hoitavien perheiden tilapäiseen päivähoidon tarpeeseen, esimerkiksi tenttipäivien tai asiointimatkojen ajaksi, on kunnissa kehitteillä erilaisia toimintamalleja. Näin kynnys lasten kotihoitoon jää mahdollisimman matalaksi.

Esimerkiksi Vantaa on perustanut päiväkoteihin ryhmiä, joissa lapsia hoidetaan ilman, että tällä on vaikutusta kotihoidon tukeen. Tilapäinen hoito on maksullista (20-34 eur/päivä).

Aloitteessani esitetään, että Nurmijärvellä käynnistetään hoitoapukokeilu kotihoidossa oleville lapsille. Näin voidaan hyödyntää päivähoidon tyhjää kapasiteettia ja samalla tarjota kotivanhemmille paremmat mahdollisuudet vastata lasten kotihoidosta.

Jari Laineen valtuustoaloite savuttomasta kunnasta (26.5.2010)

Tupakointi on merkittävin vältettävissä oleva ennenaikaisten kuolemien ja sairauksien aiheuttaja Suomessa. Tupakkatuotteet eivät ole normaaleja kulutushyödykkeitä, sillä niiden aiheuttamiin sairauksiin kuolee noin 6000 suomalaista vuosittain, näistä puolet työikäisinä. Kuolleisuus on vain jäävuoren huippu, sillä tupakointiin liittyy merkittävä määrä muuta sairastuvuutta, terveydenhuollon ja yhteiskunnan kustannuksia sekä inhimillistä kärsimystä. Vähentämällä ja ehkäisemällä tupakointia lisätään terveyttä tasa-arvoisesti.

Esitämme, että Nurmijärven kunnassa laaditaan tupakoimattomuuden edistämisen toimenpideohjelma, jossa esitetään Nurmijärven julistamista savuttomaksi kunnaksi.

Toimenpideohjelman tulisi sisältää mm.:

  • Kunnan hallinnoimissa sisätiloissa ei saa polttaa, eikä myöskään päiväkotien, oppilaitosten ja harrastetilojen ulkopuolella. Ulkona tupakointi järjestetään niin, että se ei häiritse asiakkaita tai muita työntekijöitä.
  • Tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan lopettamaan tupakointi ja pyrkimyksenä on, että työaikana ei ollenkaan tupakoitaisi. Työterveyshuolto tarjoaa tupakoiville mahdollisuuksia ohjattuun tupakastavieroitukseen työterveyshuollon tuella. Muutosvaiheessa työnantaja tarjoaa tarvittaessa tupakasta vieroitustoimintaa työpaikalla.
    • Kunnan edustus- ja muut tilaisuudet ovat savuttomia.
    • Tupakkatuotteita ei myydä kunnan omistamissa ja hallinnoimissa tiloissa.

Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten tupakoimattomuutta sekä saada nurmijärveläiset vähentämään tupakointia. Lisäksi halutaan edistää kunnan työntekijöiden terveyttä.