Keskustalaisten tekemät valtuustoaloitteet valtuustokaudella 2017-2021Jaa FacebookiinValtuustoaloitteet 2020Sirpa Rantalan valtuustoaloite frisbeegolfradan perustamiseksi Klaukkalan alueelle (11.11.2020)Frisbeegolf on laji, jossa frisbeekiekko yritetään heittää mahdollisimman vähillä heitoilla aloituspaikalta frisbeegolfkoriin. Perusperiaate on sama kuin tavallisessa golfissa. Täysimittaisella radalla on yhteensä 18 väylää (eli 18 aloituspaikkaa ja 18 koria). Frisbeegolf on koko perheelle sopiva ulkoilulaji, jossa liikutaan luonnossa täyden kierroksen aikana noin 2-3 kilometriä. Lajin harrastamiseen riittää vähimmillään yksi frisbeekiekko. Olympiakomitean ja KIHU:n tutkimuksen (2018) mukaan frisbeegolf onkin suomalaisten aikuisten harrastajamäärissä mitattuna suositumpi laji kuin esimerkiksi jääkiekko, kun tarkastellaan sitä, mitä lajeja suomalaiset harrastavat vähintään kerran vuodessa. Alla listattuna muutama esimerkki harrastajamäärineen:
Nurmijärven taajamista mm. Rajamäellä ja Kirkonkylällä on frisbeegolfrata, mutta Klaukkalan alueella on ratojen ”musta aukko ” (ks. www.frisbeegolfradat.fi). Helsingistä ja pääkaupunkiseudulta käy paljon harrastajia lähialueiden laadukkailla radoilla (esim. Tuusulan Ford Disc Golf Park, joka on AA1-luokituksen rata). Frisbeegolfrata Klaukkalassa toisi positiivista näkyvyyttä kunnalle. Tällä hetkellä pääkaupunkiseudun frisbeegolfaajien kulku käy Helsingin, Vantaan ja Espoon lisäksi Tuusulaan, Hyvinkäälle ja Keravalle, joista löytyy laadukkaita, hyvin saavutettavia ratoja. Riittävän laadukas rata (vähintään A1-, mieluummin AA1-luokituksen rata) palvelisi kaikenikäisiä Nurmijärven asukkaita aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, mikäli maaperä on suotuisa (riittävän kuiva) harrastukselle. Lisäksi rata toisi Nurmijärvelle paljon ulkopaikkakuntalaisia pelaajia ja potentiaalisia uusia asukkaita vierailemaan ja tutustumaan kuntaamme. Frisbeegolfin harrastajia houkutteleva riittävän haastava rata ei kuitenkaan ole este aloittelijoiden radan käytölle. Lisäksi Klaukkalasta puuttuu puistomainen viheralue, joka voitaisiin luontevasti toteuttaa frisbeegolfradan yhteyteen. Puistomainen viheralue keskusta-alueen läheisyydessä lisäisi viihtyvyyttä Klaukkalassa ja palvelisi eri ikä- ja käyttäjäryhmiä (lapsiperheet, ikäihmiset, frisbeegolfaajat jne.). Suomen frisbeegolfliiton puheenjohtajan Ari Penttalan mukaan kisatason rata voidaan saada rakennettua edullisimmillaan noin 20 000 €:lla. Turvallisesti toteutettava rata vaatii Penttalan mukaan laajuudeltaan noin 15 ha:n rakentamisalueen. (Ylen artikkeli 26.6.2018). Kunnan tämänhetkisen taloustilanne huomioiden hanketta suunniteltaessa tulee hyödyntää yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa (sponsorit). Valtuustoaloite edellyttää, että
Valtuustoaloitteet 2019Riikka Raekannaksen ja Tarja Salosen valtuustoaloite omakustanteisen kyydin ostamisen mahdollistamisesta koulukujetukseen (27.3.2019)Nurmijärven kunta järjestää peruskoulun oppilaille maksuttoman kuljetuksen tai avustaa oppilaan kuljettamista seuraavissa tapauksissa:
Perheessä saattaa olla tilanne, jossa koulumatka on yli 3km ja lapset käyvät koulua eri luokilla, samassa koulussa. Koulukuljetus tulee hakemaan kuljetusoppaan mukaisesti koulukuljetukseen oikeutetun perheen nuorimman lapsen, joka on 1.- 3.- luokalla. Perheen 4.-6. -luokkalaiset kulkevat tässä tapauksessa omatoimisesti tuon ko. matkan. Meillä kunnassa on paljon tieosuuksia, jotka ovat turvattomia ja vaarallisia kulkea riippumatta asukkaan iästä. Etenkin talvisin olosuhteet ovat haastavat ennen kaikkea piennarrettomilla ja valottomilla tieosuuksilla. Koulukuljetusten perässä ajaakin ns. letka autoja, jotka tuovat perheiden vanhemmat sisarukset koululle. Moni esittää kysymyksen, voisiko koulukuljetukseen ostaa erikseen lipun näille vanhemmille lapsille – jos kyydissä on tilaa. Tämä ei ole mahdollista. Koulukyytiin lipun ostamisesta voisi hyötyä myös reitin varrella asuvat muut kuntalaiset käyttäen kyytiä syöttöliikenteenä taajamaan, josta on tiuhempi linjayhteys pääkaupunkiin ja työ/opiskelupaikoille sekä seniorit, jotka pääsisivät kulkemaan lähemmäksi palveluita näillä kyydeillä. Edellä kirjoitetun perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme seuraavat kysymykset selvitettäväksi ja toimenpiteet valmisteltavaksi:
Tavoitteena on kuntalaisten palveluiden parantaminen, tehokkuus, ajoneuvoliikenteen järkevöittäminen kunnan sisällä ja koulutien turvallisuus. Valtuustoaloitteet 2018 Kalle Mustosen valtuustoaloite senioriuintikortin hintaedusta kaikille eläkeläisille (20.6.2018)Kunnanhallitus on hyväksynyt, että Rajamäen uimahallissa tarjotaan jatkossa 25 euron hintaista senioriuintikorttia yli 65-vuotiaille nurmijärveläisille. Tämä on hyvä ja oikea suunta tukea kuntalaisten liikkumista. Hintaetu tulee kuitenkin koskea kaikkia eläkeläisiä. Heikoimmassa taloudellisessa asemassa ovat usein he, jotka ovat joutuneet sairauden, vamman, onnettomuuden tai muun syyn takia jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle nuorella iällä. Puhutaan ”elämänmittaisesti köyhistä”. Moni heistä joutuu pärjäämään eläkkeellä, joka jää huomattavasti alle määritetyn 1180 €/kk köyhyysrajan. Heillä suurin osa eläkkeestä kuluu ruokaan, lääkkeisiin, sairaalakustannuksiin, matkoihin ja asumiseen. Vain harvoilla heistä on varaa esim. Rajamäen uimahallin tarjoamaan erityisuintirannekkeeseen. Sen hinta on 105 euroa vuosi, eli yli neljä kertaa kalliimpi kuin seniorikortti! Mikäli työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvalla on lapsia, sama kierre koituu myös lasten kohtaloksi: lasten/lapsien harrastuksiin ei ole varaa. Jos takuu- ja sairaseläkeläinen saisi uimakortin 25 eurolla, uimareissu lasten kanssa saattaisi olla taloudellisesti mahdollinen. 25 € lippu on siis myös pieni tuki lapsiperheille, jossa köyhyyden syynä on vanhemman/vanhempien sairaus tai vammaisuus. Sairauden, vamman tms. syyn vuoksi aikaisin eläkkeelle jääneelle liikunta on sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeää, ja tuo pitkällä tähtäimellä säästöjä mm. terveydenhoitomenoissa. Me allekirjoittaneet esitämme, että 25 euron hintainen uintikortti tulee koskea kaikkia nurmijärveläisiä eläkeläisiä iästä riippumatta. Juha Hyvämäen valtuustoaloite nuorten nurmijärveläisten ilmaisen kunnan sisäisen joukkkoliikenteen kustannusten selvittäminenEsitämme, että Nurmijärven kunta selvittää kustannukset, jotka aiheutuisivat alle 18-vuotiaille nuorille tarjottavasta ilmaisesta kunnan sisäisestä joukkoliikenteestä, joka perustuisi normaaleihin linja-autojen vakiovuoroihin. Kustannuslaskenta tulisi ulottaa 2.asteen opiskelijoiden osalta heidän koulupolkunsa loppuun saakka. Kustannusten selvittäminen etukäteen antaa kunnan kehittämistä koskevaa tietoa viranhaltijoille ja päättäjille tukea päätöksentekoon. Strategiaamme olemme kirjanneet tavoitteeksi sen, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen ja olemme päättäneet parantaa lukiokoulutuksen houkuttelevuutta oman kunnan alueella. Myös muun palveluverkon muutostilanteissa on tärkeää pystyä vastaamaan nuorten liikkumisen haasteisiin. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa koululaiset pitivät hyvinvointia estävänä tekijänä riittämätöntä julkista liikennettä ja pitkiä etäisyyksiä. Nuoren kynnys käyttää tänä päivänä joukkoliikennettä voi jopa kaventaa osallistumismahdollisuuksia harrastuksiin. Kolme päätaajamaamme sivukylineen muodostavat harvahkon verkon, jonka sisällä liikkuminen koulukuljetuksia lukuunottamatta perustuu pääosin yksityisautoihin. Vanhempien työssäkäynti on pitkälti pendelöintiä Nurmijärven ja pääkaupunkiseudun välillä. Kotiin saapuvia huoltajia odottavat kuljetustarvetta kaipaavat nuoret, jotka kuljetetaan henkilöautolla harrastuksiin - sivukylältä päätaajamaan, päätaajamasta toiseen ja jopa päätaajamasta sivukylään. Mikäli edestakainen harrastusmatka tapahtuisi edes toiseen suuntaan matalan kynnyksen joukkoliikennettä käyttäen, se auttaisi perheitä arkirutiinien pyörittämisessä, sekä rohkaisisi ja totuttaisi nuoria joukkoliikenteen käyttöön. Myös ne lapset ja nuoret, joiden koulumatkan pituus ei oikeuta koulukuljetukseen, saisivat turvallisen koulukyydin vuoroliikennettä käyttäen. Koulujen lähiympäristön liikenneriskit pienenevät jos pihoja ruuhkauttava huoltajien saattoliikenne vähenee. Pimeiden syys-, ja talvikuukausien liikenneturvallisuus paranisi huomattavasti. Lisäksi ilmainen joukkoliikenne tukisi nuorten mahdollisuutta hakeutua 2.asteen jatko-opintoihin oman kunnan alueelle, mikä olisi merkittävä vetovoimatekijä. Valtuustoaloitteet 2017 Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite kevyen liikenteen verkoston arviointi ja turvattomien tieosuuksien priorisointi (20.12.2017)Turvallinen liikkuminen ja kevyen liikenteen väylät ovat meidän kaikkein prioriteettilistojen kärjessä, kun puhutaan kävelijöiden, pyöräilijöiden ja muiden autotta teillä liikkuvien mahdollisuuksista. Kevyen liikenteen väylien säännöllisestä rakentamisesta huolimatta turvattomia tieosuuksia on edelleen eri puolilla kuntaa, mm. jopa koulujen lähistöillä. Meillä on kapeita ja kuoppaisia teitä, joiden varteen on rakennettu kevyen liikenteen väyliä vain osan matkaa ja joilla liikkuvat ovat koko ajan hengenvaarassa näillä ilman piennarta olevilla tieosuuksilla. Kevyen liikenteen väylät toimivat ulkoilureitistönä, mahdollistavat koululaisten turvallisen liikkumisen ja antavat mahdollisuuden liikkumiseen haja-asutusalueellakin eri ikäisille jopa rollaattorilla kulkien. Kyse on näin ollen kansanterveydellisesti todella merkityksellisestä asiasta liikenneturvallisuuden lisäksi. Esim. lapsen olisi hyvä liikkua vähintään 2 tuntia päivässä ja n. 2 km koulumatkalla/suunta välitunteineen tämä saataisiin jo lähestulkoon päivässä täytettyä, mikäli hän taittaisi koulumatkan liikkuen. Suomalaisten tutkimusten mukaan suuri osa lapsista ja nuorista liikkuu nyt jo vähemmän kuin suositukset vaatisivat - mahdollisuus ja kannustus turvalliseen arkiliikuntaan ovat satsaus tulevaan, se on myös ennaltaehkäisevää toimintaa mitä suurimmassa määrin. Lisäksi: mikäli koulujen läheisyyteen rakennettaisiin kevyen liikenteen väyliä, pystyttäisiin karsimaan koulukuljetuskustannuksista ja pienentämään näin myös hiilijalanjälkeä. Nurmijärven kunnan sivuilla esitetään ulkoilureitistön ja kevyen liikenteen väylästön suunnitelma vuodelta 2010 (suunnitelma). Rakentamista ja suunnittelua on tehty tämän jälkeenkin. Mm. kyläsuunnitelmissa (2013) nostetaan esiin tarpeet kevyelle liikenteelle. Osaan tarpeista kunnalla ja ELYllä on jo suunnitelmia, osaan ei. Kunnalla on tietääksemme ELY:n kanssa ollut yhteisymmärrys siitä, että kevyen liikenteen väylien rakentamisessa pääpaino on pääteiden varsilla. Nekin ovat tärkeitä. Mielestämme painopiste olisi neuvoteltava uudelleen siten, että Nurmijärvellä ELY suuntaa hankkeitaan myös kyliin ja koulureittien turvallisuuden parantamiseen. Liikennevirasto on julkaissut myös mm. 11/2014 ohjeen jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelusta. Tässä dokumentissa otetaan hiukan kantaa myös eri kustannusvaihtoehtoihin ja yhtenä mahdollisuutena maaseutuympäristössä esitetään rajoitetusti myös kivituhkapinnoitteisten väylien mahdollisuutta. Dokumentin mukaan kivituhkapintaisen väylän elinkaarikustannus on hieman asfalttipintaista väylää alhaisempi ja toisaalta on mahdollista myös rakentaa väylästö kahdessa vaiheessa, jossa pinnoite on ensin kivituhka ja myöhemmässä vaiheessa vasta asfaltti. Onko meillä tutkittu tätä vaihtoehtoa ja voisimmeko rakentaa enemmän turvallisia kilometrejä eri päällysteellä? Kevyen liikenteen väylästön rakentaminen on kallista eli kyse on rahasta. Mutta tämä on Nurmijärvellä myös ideologinen kysymys: mihin suuntaan haluamme olla mahdollistamassa tulevaisuutemme hyvinvointia ja mitä turvallisuus merkitsee? Esitämmekin, että
Matti Vanhasen valtuustoaloite Nurmijärven juhlapäätökseksi (21.6.2017)Suomen itsenäisyys täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Myös Nurmijärven kunta voi tehdä oman Suomi100 –juhlapäätöksen. Merkittävä osa itsenäistymisemme taustaa oli vahva vapaaehtoinen kansalaistoiminta. Se yhdistettynä vireytyneeseen omaan kulttuurielämään, koulutukseen ja nopeasti nousseeseen lehdistöön loi itsenäistymiselle laajan henkisen pohjan. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että kunnanhallitus valmistelisi syksyn 2017 talousarviovaltuustoon juhlapäätöksen, joka kannustaisi kuntalaisia vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan myös tulevaisuudessa. Vahvan paikallisyhteisön rakentaminen on sekä kunnan itsensä, että ennen muuta kansalaistoiminnan vastuulla. Ehdotamme, että kunta päättäisi sitovana tavoitteena nostaa asteittain alkaneella valtuustokaudella vapaaehtoisen kansalaistoiminnan avustukset kaksinkertaisiksi vuoden 2017 tasoon verrattuna. Päätös kohdistaisi voimavaroja kulttuuri- ja kirjastotoimen, liikuntatoimen ja nuorisotoimen vakituisten avustuksen saajien lisäksi avustuksia myös muille kansalaisjärjestöille. Kylätoiminta, potilasjärjestöt, vesiensuojelu, eläkeläisjärjestöt, koulujen oppilaskunnat jne. ovat esimerkkejä nykyhetken kansalaisaktiivisuudesta, joka rakentaa kunnan sisällä alueellista tai teemakohtaista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja aktivoi ihmisiä omalla talkootoiminnallaan yhteisvastuuseen. Järjestöjen avustaminen on kuulunut kiinteänä osana kirjasto- ja kulttuuritoimen, liikuntatoimen ja nuorisotoimen tehtäviin, mutta niiden budjeteista kansalaistoiminnan tuki on muodostanut vain noin kymmeneksen. Aloitteen toteuttamisen kustannus onkin laskettavissa miljoonien sijasta sadoissa tuhansissa euroissa. Mutta lisäsatsauksen tuoma yhteisötason aktiivisuuden lisäyksen arvo yhteisvastuun, välittämisen ja viihtymisen kasvun kautta on huomattavasti suurempi. |
