Uutiset

14.1.2018Valtuustoaloite kevyen liikenteen verkoston arvioinnista ja turvattomien tieosuuksien priorisoinnistaLue lisää »28.2.2017Kuntavaaliehdokkaamme - nimilistaLue lisää »4.12.2016Keskustan vahvisti 18 kuntavaaliehdokastaLue lisää »

Keskustalaisten tekemät valtuustoaloitteet valtuustokaudella 2017-2021

Valtuustoaloitteet 2017

Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite kevyen liikenteen verkoston arviointi ja turvattomien tieosuuksien priorisointi (20.12.2017)

Turvallinen liikkuminen ja kevyen liikenteen väylät ovat meidän kaikkein prioriteettilistojen kärjessä, kun puhutaan kävelijöiden, pyöräilijöiden ja muiden autotta teillä liikkuvien mahdollisuuksista. Kevyen liikenteen väylien säännöllisestä rakentamisesta huolimatta turvattomia tieosuuksia on edelleen eri puolilla kuntaa, mm. jopa koulujen lähistöillä. Meillä on kapeita ja kuoppaisia teitä, joiden varteen on rakennettu kevyen liikenteen väyliä vain osan matkaa ja joilla liikkuvat ovat koko ajan hengenvaarassa näillä ilman piennarta olevilla tieosuuksilla.

Kevyen liikenteen väylät toimivat ulkoilureitistönä, mahdollistavat koululaisten turvallisen liikkumisen ja antavat mahdollisuuden liikkumiseen haja-asutusalueellakin eri ikäisille jopa rollaattorilla kulkien. Kyse on näin ollen kansanterveydellisesti todella merkityksellisestä asiasta liikenneturvallisuuden lisäksi. Esim. lapsen olisi hyvä liikkua vähintään 2 tuntia päivässä ja n. 2 km koulumatkalla/suunta välitunteineen tämä saataisiin jo lähestulkoon päivässä täytettyä, mikäli hän taittaisi koulumatkan liikkuen. Suomalaisten tutkimusten mukaan suuri osa lapsista ja nuorista liikkuu nyt jo vähemmän kuin suositukset vaatisivat - mahdollisuus ja kannustus turvalliseen arkiliikuntaan ovat satsaus tulevaan, se on myös ennaltaehkäisevää toimintaa mitä suurimmassa määrin. Lisäksi: mikäli koulujen läheisyyteen rakennettaisiin kevyen liikenteen väyliä, pystyttäisiin karsimaan koulukuljetuskustannuksista ja pienentämään näin myös hiilijalanjälkeä.

Nurmijärven kunnan sivuilla esitetään ulkoilureitistön ja kevyen liikenteen väylästön suunnitelma vuodelta 2010 (http://www.nurmijarvi.fi/filebank/6531-Klaukkalan_ulkoilureitiston_ja_kevyen_liikenteen_vaylaston_kehittamissuunnitelma2010_pienempi.pdf). Rakentamista ja suunnittelua on tehty tämän jälkeenkin. Mm. kyläsuunnitelmissa (2013) nostetaan esiin tarpeet kevyelle liikenteelle. Osaan tarpeista kunnalla ja ELYllä on jo suunnitelmia, osaan ei. Kunnalla on tietääksemme ELY:n kanssa ollut yhteisymmärrys siitä, että kevyen liikenteen väylien rakentamisessa pääpaino on pääteiden varsilla. Nekin ovat tärkeitä. Mielestämme painopiste olisi neuvoteltava uudelleen siten, että Nurmijärvellä ELY suuntaa hankkeitaan myös kyliin ja koulureittien turvallisuuden parantamiseen.

Liikennevirasto on julkaissut myös mm. 11/2014 ohjeen (https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lo_2014-11_jalankulku_pyorailyvaylien_web.pdf) jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelusta. Tässä dokumentissa otetaan hiukan kantaa myös eri kustannusvaihtoehtoihin ja yhtenä mahdollisuutena maaseutuympäristössä esitetään rajoitetusti myös kivituhkapinnoitteisten väylien mahdollisuutta. Dokumentin mukaan kivituhkapintaisen väylän elinkaarikustannus on hieman asfalttipintaista väylää alhaisempi ja toisaalta on mahdollista myös rakentaa väylästö kahdessa vaiheessa, jossa pinnoite on ensin kivituhka ja myöhemmässä vaiheessa vasta asfaltti. Onko meillä tutkittu tätä vaihtoehtoa ja voisimmeko rakentaa enemmän turvallisia kilometrejä eri päällysteellä?

Kevyen liikenteen väylästön rakentaminen on kallista eli kyse on rahasta. Mutta tämä on Nurmijärvellä myös ideologinen kysymys: mihin suuntaan haluamme olla mahdollistamassa tulevaisuutemme hyvinvointia ja mitä turvallisuus merkitsee?

Esitämmekin, että

  1. päivitetään viipymättä vuoden 2010 suunnitelma kevyen liikenteen väylästöstä
  2. arvioidaan turvattomiksi tieosuuksiksi luokitellut tiet kevyen liikenteen väylien rakentamisen suhteen ja lasketaan, kuinka paljon rahoitusta tarvittaisiin lisää, jotta esim. nämä kiireellisimmät väylät saataisiin tehtyä
  3. laaditaan kustannusvertailu myös eri päällysteiden suhteen: onko mahdollista saada enemmän kilometrejä, jos teemme Nurmijärven maalaismaisemassa enemmän kevyen liikenteen väyliä ilman asfalttipäällystettä (vrt. kivituhka?)

Matti Vanhasen valtuustoaloite Nurmijärven juhlapäätökseksi (21.6.2017)

Suomen itsenäisyys täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Myös Nurmijärven kunta voi tehdä oman Suomi100 –juhlapäätöksen.

Merkittävä osa itsenäistymisemme taustaa oli vahva vapaaehtoinen kansalaistoiminta. Se yhdistettynä vireytyneeseen omaan kulttuurielämään, koulutukseen ja nopeasti nousseeseen lehdistöön loi itsenäistymiselle laajan henkisen pohjan.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että kunnanhallitus valmistelisi syksyn 2017 talousarviovaltuustoon juhlapäätöksen, joka kannustaisi kuntalaisia vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan myös tulevaisuudessa. Vahvan paikallisyhteisön rakentaminen on sekä kunnan itsensä, että ennen muuta kansalaistoiminnan vastuulla.

Ehdotamme, että kunta päättäisi sitovana tavoitteena nostaa asteittain alkaneella valtuustokaudella vapaaehtoisen kansalaistoiminnan avustukset kaksinkertaisiksi vuoden 2017 tasoon verrattuna. Päätös kohdistaisi voimavaroja kulttuuri- ja kirjastotoimen, liikuntatoimen ja nuorisotoimen vakituisten avustuksen saajien lisäksi avustuksia myös muille kansalaisjärjestöille. Kylätoiminta, potilasjärjestöt, vesiensuojelu, eläkeläisjärjestöt, koulujen oppilaskunnat  jne. ovat esimerkkejä nykyhetken kansalaisaktiivisuudesta, joka rakentaa kunnan sisällä alueellista tai teemakohtaista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja aktivoi ihmisiä omalla talkootoiminnallaan yhteisvastuuseen.

Järjestöjen avustaminen on kuulunut kiinteänä osana kirjasto- ja kulttuuritoimen, liikuntatoimen ja nuorisotoimen tehtäviin, mutta niiden budjeteista kansalaistoiminnan tuki on muodostanut vain noin kymmeneksen. Aloitteen toteuttamisen kustannus onkin laskettavissa miljoonien sijasta sadoissa tuhansissa euroissa. Mutta lisäsatsauksen tuoma yhteisötason aktiivisuuden lisäyksen arvo yhteisvastuun, välittämisen ja viihtymisen kasvun kautta on huomattavasti suurempi.