Keskusta kutsuu Suomi-talkoisiin

Keskustan puoluevaltuuskunnan kokouksen poliittinen kannanotto 29.11.2009, Pietarsaari

Kohti uutta kasvua

Suomi nousee taantumasta ja menestyy tulevaisuudessa vain työnteolla ja yrittäjyydellä. Näihin Suomi-talkoisiin Keskusta kutsuu suomalaisia. Tarvitaan yhdessä tekemistä, yhteisvastuuta ja yhteisöllisyyttä.

Keskusta ei lupaa ruusutarhaa, mutta tekee kaikkensa sen eteen, ettei työttömyys räjähdä käsiin ja että kaikista pidetään huolta talouden tilanteesta riippumatta.

Kansainvälisten kasinokapitalistien ahneus ja sokea markkinausko ovat tämän taantuman syitä ja ihmisten elämän hädän ja epävarmuuden aiheuttajia. Sosiaalisesti oikeudenmukaisen, alueellisesti tasa-arvoisen ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa tarvitaan tulevaisuudessa vahvempaa valtiota, joka uskaltaa näyttää markkinoille kaapin paikan.

Keskusta ei toista edellisen laman jälkeisiä virheitä. Sinipunahallitus leikkasi Lipposen johdolla surutta niiltä, jotka olisivat kaikkein eniten tarvinneet yhteiskunnan tukea. Tätä laskua me maksamme edelleen syrjäytymisenä ja lapsiperheiden pahoinvointina.

Keskustajohtoisen hallituksen lamastrategia on tyystin toinen. Julkisen vallan toimin taloudessa on ylläpidetty luottamusta ja vakautta sekä luotu alkavan kasvun edellytyksiä. Talouden tasapainotus tulee tehdä suunnitelmallisesti. Tasapainottavien toimien on astuttava voimaan asteittain.

Valtio velkaantuu tietoisesti viedäkseen yhteiskunnan mahdollisimman ehjänä kuopan yli. Kun taloustaantumasta päästään valtiolla on velkaa noin 100 miljardia euroa, mutta kansantaloutemme kestää sen.

Tätä lamaa ei maksateta sinipunan tavoin heikoimmassa asemassa olevilla. Tämä valinta näkyy Vanhasen hallituksen politiikassa, jossa vaikeissakin olosuhteissa vahvistetaan työllisyyttä, kuntataloutta ja heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten hyvinvointia. Tämän tien jatkamiselle Keskusta ei näe vaihtoehtoa.  Uuden kasvun edellytyksiä luovat myös panostukset uusiutuvaan energiaan sekä yliopistoihin ja korkeakouluihin.

Keskustan kärkipainotuksia ensi vuodelle on etenkin nuorisotyöttömyyden torjunta. Työttömyyttä on torjuttava kaikin mahdollisin keinoin työllistämismäärärahoja etupainotteisesti käyttäen. Nuorten koulutustarpeisiin vastaaminen, oppisopimuskoulutus, etsivä nuorisotyö, työpajatoiminta sekä yrittäjyyden edistäminen ovat keinoja nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi. Vastavalmistuneille tulee tarjota oman alan harjoittelupaikkoja tai lisäkoulutusta siksi aikaa kunnes lama hellittää.

Kotimaisen työllisyyden kehitys riippuu suuresti maailmantalouden kehittymisestä. Muista maista poikkeavaa jälkielvytyksen tarvetta saattaa kuitenkin aiheuttaa se, että Suomi tuottaa paljon sellaisia investointitavaroita ja kulutushyödykkeitä, joiden kansainvälinen kysyntä kasvaa merkittävästi vasta monien muiden alojen jälkeen. Mikäli talouden kasvu ei odotetulla tavalla käynnisty, hallituksen on oltava valmis reagoimaan tilanteeseen.

Keinoina hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseen ja syntyvän valtionvelan maksuun Keskusta pitää työurien pidentämistä, tuottavuuden parantamista ja valtion verotulojen lisäämistä. Meneillään olevassa verouudistuksessa on huolehdittava siitä, että yritysten kannattaa pitää pääomaa sisällään ja investoida sitä uusiin kehityshankkeisiin. Jotta selviydymme tulevista kasvun edellytyksiä luovista infrastruktuuri-investoinneista, tarvitsemme uusia muotoja julkisen vallan, eläkerahastojen ja yksityisten sijoittajien yhteistyöksi.

Kaikessa tässä tarvitaan kansalaisten yhteisvastuuta. Finanssikriisin aiheuttama taantuma on meistä riippumaton ja ulkoa tullut shokki. Siitä selviämme sitä paremmin, mitä paremmin kansalaiset oivaltavat keskinäisen kohtalonyhteytensä. Taantuman aiheuttamaa taakkaa on jaettava niille hartioille, joilla on kykyä taakankantoon.

Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii ripeitä toimia

Keskustan asialistan kärjessä ovat työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen sekä työn ja perhe-elämän yhdistäminen. Suomalaisen työelämän uudistamiseen tarvitaan niin työnantajaa, työntekijää, näitä edustavia järjestöjä kuin lainsäätäjääkin.

Työelämää varjostaa entistä enemmän epävarmuus, muutosten kiivastahtisuus ja työn epätasaisempi jakautuminen: toisilla työtä on aivan liikaa, toisilla ei lainkaan. Perheen ja työelämän yhteensovittaminen tuottaa vaikeuksia yhä useammalle.

Johtamisen kehittäminen on yksi suomalaisen työelämän tärkeimpiä kysymyksiä. Hyvällä johtamisella ja tarjoamalla työntekijöille aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn sisältöön ja järjestelyihin voidaan merkittävästi parantaa työntekijöiden motivaatiota. Se taas on avain työssä jaksamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Mielekästä työtä myös jaksaa pidempään. Ikäjohtamisella hyödynnetään ikääntyvien työntekijöiden kokemusta ja tuetaan heidän työssä jaksamistaan. Se korostuu tulevaisuudessa väestön ikääntymisen myötä.

Hyvä työnantaja varautuu tulevaisuuteen panostamalla työntekijän osaamiseen, työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Työhyvinvoinnista huolehtiminen tulee ottaa osaksi työpaikkojen arkea.  Työterveyshuollon on muututtava enemmän työkykyä ja työssä jaksamista tukevaksi. Työpaikkojen tulee ottaa käyttöön ennalta ehkäisevät mallit, joilla vähennetään sairauspoissaoloja ja ehkäistään työkyvyttömyyttä. Työpaikkakiusaamiselle on asetettava nollatoleranssi.

Työelämän kehittämisessä painotetaan usein työnantajan vastuuta, johtamista, palkitsemista ja työoloja. Harvoin sen sijaan mietitään, mikä on työntekijöiden panos työyhteisön ja henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa. Esimiestaitojen sijaan tulisikin puhua työyhteisötaidoista. Työyhteisö ja sen ilmapiiri muodostuu erilaisista vuoropuheluista – osataanko olla hyviä esimiehiä, alaisia ja työtovereita.

Keskusta korostaa ihmisen omaa vastuuta terveyden ja työkyvyn ylläpitämisestä sekä osaamisen edistämisestä. Itsensä kehittäminen – niin henkisen kuin fyysisen kunnon ylläpitäminen – on viime kädessä jokaisesta itsestään kiinni.

Kaikkien työpanosta tarvitaan. Työyhteisössä tulee olla tilaa myös osatyökykyisille. On nähtävä jokaisen voimavarat ja jäljellä oleva työkyky – ei vain vajauksia ja puutteita. Sosiaalisten yritysten ja kolmannen sektorin mahdollisuudet työllistää on turvattava. Toimintamallit on luotava yhteisymmärryksessä kolmannen sektorin kanssa.

Jokainen joutuu täydentämään koulutustaan ja osaamistaan työssäolonsa aikana ja usein siirtymään täysin uusille aloille. Koulutusjärjestelmää on määrätietoisesti kehitetty tukemaan tätä tarvetta niin yksilön kuin työelämänkin näkökulmasta.

Oman osaamisen parantaminen on mahdollista missä elämänvaiheessa tahansa. Se ei saa loppua parhaisiin työvuosiin, vaan sen on jatkuttava oman kiinnostuksen pohjalta työuran loppuun saakka. Vanhasen hallituksen aikana on tehty useita uudistuksia, joilla kannustetaan työntekijöitä uudistamaan tai täydentämään koulutusta omaehtoisesti. Myös työssä oppii. Tätä kokemuksen tuomaa osaamista tulisi työpaikoilla arvostaa aikaisempaa enemmän.

Taantumasta nousemiseksi tarvitaan työyhteisöjen koko osaaminen. Työntekijöiden aloitteellisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia parantamalla voidaan saada merkittäviä kustannussäästöjä, parantaa palvelukäytäntöjä ja tuottavuutta sekä edistää tuotekehitystä ja markkinainnovaatioita. Lomautusten ja irtisanomisten sijaan tulee panostaa työntekijöiden koulutukseen, jos työnantajilla on tähän suinkin varaa. Työpaikan henki näkyy ennen pitkää myös taloudellisena tuloksena.

Työelämän tulee sopeutua kuhunkin elämänvaiheeseen. Työajan joustoja voidaan tarvita yhtä lailla pienten lasten perheissä, omien vanhempien hoitamiseen kuin työuran loppuvuosina. Erilaiset osa-aikatyön mallit yhdistettynä kuntoutukseen, itsensä kehittämiseen ja työkykyä ylläpitävään toimintaan auttavat työssä jaksamiseen.

Pienten lasten perheet tarvitsevat tukea ja apua arkipäivään. Keskusta pitää edelleen tavoitteena, että kotiapua pystyttäisiin tarjoamaan entistä laajemmin. Käytännön apu arjen pyörittämiseen voisi monissa tapauksissa estää suurempien ongelmien syntymisen.

Lapsiperheet tarvitsevat myös taloudellisia kannustimia haasteista selviämiseksi. On tärkeää ottaa uudelleen käyttöön verotukseen liittyviä kannustimia, kuten esimerkiksi lapsivähennys tai perheverotus. Kannusteiden tulee huomioida oikeudenmukaisesti eri tuloluokat, yhtenä perheelliset opiskelijat, joiden asemaa voidaan vahvistaa muun muassa huoltajakorotuksen kautta.

Vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaaminen ja isien osallistuminen pienten lasten hoitoon edesauttavat työelämän tasa-arvon toteutumista samalla, kun ne luovat perheille paremmat valinnan mahdollisuudet.

Työurien pidentäminen lähtee ihmisen huomioimisesta, arvostuksesta ja kannustamisesta jokaisella työpaikalla. Työelämää on kehitettävä laaja-alaisesti ja monipuolisesti kaikkien osapuolten yhteistyönä.

Ilmastosopimus luo kysyntää suomalaiselle osaamiselle

Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia haasteita. Nykymenon jatkamisen vaikutukset jälkeemme tuleville olisivat katastrofaaliset. Sellaisen perinnön jättämiseen meillä ei ole minkäänlaista oikeutta.

Ihmisen ja luonnon yhteiselo on saatava kestävään ylisukupolviseen tasapainoon. Puhdasoppinen markkinatalous ei tähän kykene. Päinvastoin, se on ollut lyhytjänteisyydessään ilmastonmuutosta edistämässä. Politiikassa etusijalle on asetettava ilmastonmuutoksen hallintaan saaminen.

Keskustajohtoisen hallituksen tämän vuoden tärkein tapahtuma on Kööpenhaminassa joulukuussa järjestettävä ilmastokokous. Ilmastoneuvotteluiden tavoitteena on määritellä teollisuusmaiden päästövähennykset, kehitysmaiden sitoumukset ilmastotoimiin sekä toimenpiteiden tasapainoinen rahoitus. Ilmastonmuutoksen torjunta- ja sopeutumistoimet maksavat, mutta toimettomuus maksaa vielä enemmän.

Keskustan mielestä uudessa globaalissa ilmastojärjestyksessä Suomesta on tehtävä korkean osaamisen biotalous. Ilmastonmuutos yhdistettynä erityisesti kehittyvien maiden energiantarpeen voimakkaaseen kasvuun tulee lisäämään uusiutuvan energian ja siihen liittyvän osaamisen kysyntää ennen näkemättömällä tavalla.

Suomella on uusiutuvilta luonnonvaroiltaan rikkaana ja osaamiseltaan korkeatasoisena maana paitsi velvollisuus myös voimakas intressi edistää luonnonvarojen kestävää ja innovatiivista hyödyntämistä.

Ympäristö- ja energiaosaamisen kehittämiselle on luotava vahvat puitteet. Suomi on sitoutunut uusiutuvan energian osuuden nostamiseen aina 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Keskustan johdolla hallitus on linjannut uusiutuvien osuuden nostamista noin 60 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. Samoin julkisin varoin alaa tuetaan sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain. Näillä Suomeen luodaan edelläkävijyyden kautta mahdollisuudet kehittää tulevaisuuden teknologiaa. Esimerkiksi puudieselin osalta Suomi on globaali teknologiajohtaja.

Biotalous yhdistää koko Suomen resurssit, luonnonvarat ja korkean osaamisen tavalla, jolle on valtaisa kysyntä myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Kunnille työrauha uudistusten toteuttamiseen

Suomalainen kuntahallinto perustuu läpinäkyvyyteen ja kansanvaltaisuuteen. Kuntien tärkein tehtävä on tuottaa laadukkaita peruspalveluja lähellä ihmistä. Kuntien tulee tarvittaessa muodostaa yhteistoiminta-alueita tai isompia kuntia palvelujen saatavuuden ja laadun varmistamiseksi. Palvelujen rahoittamisen maksurasitus tulee olla kohtuullinen joka puolella Suomea. Kuntien itsehallinto takaa alueellisten erityispiirteiden huomioimisen. Yhtään kuntaa ei jätetä yksin.

Taantuma kohtelee kaikkia kuntia tylysti. Valtio ottaa taantuman syvimmät iskut vastaan velkaantumalla ja elvyttämällä. Kuntien tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä elvyttämään paikallisesti investoimalla ja peruskorjaamalla.

Kunnille tulee antaa työrauha kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanossa. Uudistusta toteutetaan uudistuksesta annetun puitelain ja hallitusohjelman sekä politiikkariihen päätösten mukaisesti. Uudistuksessa tulee jatkossa keskittyä ennen kaikkea palvelujen sisältöön, kustannuskehityksen hallintaan ja tuottavuuden lisäämiseen.

Kuntien ja valtion tietojärjestelmät tulee saattaa mahdollisimman pian yhtenäiseksi julkishallinnon tietojärjestelmäkokonaisuudeksi. Kansalaisten tulee voida asioida sähköisesti julkisissa palveluissa yhtenäisin edellytyksin joka puolella Suomea.

 

EU:lle uuden kasvun strategia

 

Keskusta on saanut EU-politiikassa hyviä tuloksia aikaan. Taitavaa ennakointia, omien tavoitteiden priorisointia ja johdonmukaista vaikuttamista kaikilla tasoilla tulee entisestään tehostaa. Rakentavalla politiikalla Suomella ja Keskustalla on parhaat mahdollisuudet saada ymmärrystä kansallisille erityispiirteillemme. Keskustan tulee olla keskitiellä myös EU-politiikassa. Meidän täytyy jatkaa käytännönläheisellä linjalla syyllistymättä sen enempää kritiikittömään EU-intoiluun kuin populistiseen kritiikkiinkään.

Samalla on todettava, että voisimme hoitaa monia asioita paremmin kansallisesti. Aluepolitiikkaan täytyy saada lisää kansallista liikkumatilaa ja esimerkiksi peto- ja metsästysasioista pitäisi voida päättää Suomessa. Geenimanipulaatiosta vapaasta tuotannosta tulee päättää jatkossa kansallisesti.

Unionin maataloustuet ovat ratkaisevan tärkeitä Suomelle. Keskustan mielestä muutoksia yhteiseen maatalouspolitiikkaa tulee tehdä harkiten ja kansallisen maataloustuotannon toimintaedellytykset on voitava turvata kaikissa jäsenmaissa myös jatkossa. Keskusta haluaa turvata omavaraisen ruokatuotannon.

Pääministeri on asettanut kansallisen ruokastrategian johtoryhmän, jonka tehtävänä on valmistella oman elintarviketuotannon kilpailukyvyn ja kannattavuuden eväät annettavaksi selontekona eduskunnalle.

Lähes kaikki Euroopan maat velkaantuvat parhaillaan hurjaa vauhtia. Velan takaisinmaksu ja koroista selviäminen ajoittuvat yhteen väestön ikääntymisongelman kanssa. Kipeät päätökset kokonaisveroasteen nostosta ja mahdollisista leikkauksista odottavat suurinta osaa EU-maista. Nämä päätökset tulee tehdä koordinoidusti, jotta vältymme markkinahäiriöiltä ja haitalliselta verokilpailulta.

Samalla myös EU:n tasolla on alettava pohtia, miten talouskasvu ja kansalaisten hyvinvointi turvataan jatkossa. Unionin tulee talouspolitiikassaan keskittyä niihin asioihin, joissa yhteistyö tuo todellista lisäarvoa. Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaa on radikaalisti uudistettava lähtien sen nimestä.

Uuden kasvun strategia tulee kohdistaa kestävään kasvuun ja työllisyyteen. Strategian tulee keskittyä entistä selkeämmin sisämarkkinoiden syventämiseen ja sen etujen parempaan hyödyntämiseen sekä maanosamme kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Keskusta on tottunut tasapainoilemaan oikeiston ja vasemmiston välissä. Lissabonin sopimuksen oloissa keskivaihtoehdon aatteellisuus korostuu entisestään. Euroopan parlamentin liberaaliryhmä on monissa päätöksissä vaa'ankielen asemassa konservatiivien ja sosialistien välissä. Keskellä olemista täytyy ja on nyt mahdollista hyödyntää entistä laajemmin.

Keskusta on erittäin tyytyväinen Olli Rehnin salkkuun uudessa komissiossa. Talous- ja rahoitusasioista vastaavan komissaarin toimintakenttä on yksi komission laajimmista. Sen merkitys vain kasvaa lähivuosina sovittaessa siitä, miten unionimaat koordinoivat irtaantumis- ja kasvupolitiikkaansa sekä uudistavat Lissabonin kasvustrategiaa. Tällaisen tehtävän saaminen on suuri luottamuksenosoitus Rehnin kykyjä kohtaan. Hänellä tulee olemaan erittäin vahva asema komission sisällä paitsi salkkunsa myös kokemuksensa perusteella.

Suomen vaikuttamistaktiikka toimi hyvin. Rehnin menestys ja yhtenäinen tuki liberaalien keskuudessa kertoo myös Keskustan asemasta eurooppalaisessa puolueperheessämme.